Tuliko unelmista totta?

Tuliko unelmista totta?

Vuosi on vaihtumassa ja yhtäkkiä huomaan pohtivani millaista on ollut asua reilut neljä vuotta omien toiveitteni mukaan suunnitellussa ja toteutetussa talossa. Mikä talossa on ollut hyvää, mitkä asiat ovat aiheuttaneet harmitusta?

Ensimmäiseksi täytyy todeta, että fiilikset ovat ilman muuta vahvasti plussan puolella, mitään isoja pettymyksiä ei ole tarvinnut kohdata.

Jälkikäteen ajateltuna otin ihan mielettömän ison riskin, niin taloudellisesti kuin osaamisen ja jaksamisenkin kannalta, kun lähdin toteuttamaan omakotitaloa, joka ei ollut mikään pakettiratkaisu. Talossa on monia valtavirrasta poikkeavia ja kokeileviakin ratkaisuja; esim. Savirappaus sisäseiniin, välipohjavalu savesta, painovoimainen ilmanvaihto, puulämmitys ja vesitakka. Onneksi matkan varrella tutustuin luotettaviin ja osaaviin ihmisiin, jotka mahdollistivat tämän kaiken. Minulla oli projektissa mukana onnea.

Savi ihastuttaa

Valitsin sisäseinien savirappauksen kosteusteknisistä syistä. Halusin, että rakenteet ovat varmasti dynaamiset. Saven upea ulkonäkö tuli ikään kuin bonuksena. En voisi kuvitella mitään kauniimpaa kuin saviseinä. Ja jos siihen tulee kolhu, se on tarvittaessa nopea korjata – paljon kiitollisempi kuin levytetty kipsiseinä.

Minulta on kyselty kuinka välipohjan savivalu on toiminut lattialämmityksen kanssa. Koska yläkerta on osittain avointa tilaa, alhaalta nousee sinne lämpöä ja yläkerran lattialämmityksellä harvoin on todellista lämmitystarvetta. Mutta savi tuntuu johtavan lämpöä hyvin. Paljas savipinta, jota on työhuoneessani, on toisaalta myös yllättävän kylmä paljaaseen jalkaan, kun lämmitys ei ole päällä. Helteellä kani tykkää loikoilla savilattialla.

Työhuoneessa savilattian viimeistely tehtiin pellavaöljyllä. Savipinta kestää pyyhkimistä, mutta on kyllä vaikeampi pitää puhtaana kuin parketilla päällystetty osuus. Olen lopulta tyytyväinen, että savipinnoite jätettiin vain työhuoneeseeni.

Oma työhuone välttämätön

Tein jo ennen koronaa osan viikosta etätöitä ja siksi taloon on suunniteltu juuri tarpeisiini sopiva työhuone. Se on ollut kultaakin kalliimpi nyt, kun välillä kaikki ovat olleet etänä.

Vesitakka on loistava

Vesitakasta kirjoitin jo aiemmin ja edelleen olen sitä mieltä, että se on loistava keksintö. Harmi vaan, että rakentajat eivät ole sitä löytäneet eikä tuote ole enää Tulikiven hinnastossa.

Vesitakkaan oleellisesti liittyvä varaaja sen sijaan on tuottanut pariin otteeseen päänvaivaa. Se ei jakanut lämpöä kuten piti, vaan takan lämmityksen jälkeen ainoastaan varaajan lämpötila nousi. Paljastui, että suntti, siis lämmönsiirtoa säätelevä venttiili, oli rikki. Kyseessä oli maanantaikappale, koska pitäisihän tuollaisen osan kai useita vuosia kestää. Vaihdon jälkeen kaikki on toiminut hienosti.

Ainoa pettymyksen aihe

Sauna, tai tarkemmin ottaen saunan viimeistelyyn käytetty puumateriaali, on ollut ainoa pettymys. Sauna tuli täydellisenä pakettina Harvialta. Itse valitsin sekä lauteisiin, seiniin että kattoon materiaaliksi lämpökäsitellyn haavan. Lukemani perusteella sen piti olla aivan erityisen hieno materiaali ja todella kestävä. Kuinka kävikään? Puu lähti melko nopeasti sinistymään. Lauteet on nyt hiottu jo kaksi kertaa ja käsitelty sen jälkeen laudesuojalla. Annoin asiasta palautetta Harvialle. Kuulemma sinistyminen on lämpökäsitellyn puun ominaisuus ja sitä voi vähentää kuivaamalla lauteet rätillä jokaisen saunakerran jälkeen. Kuinka kätevää. Epäilen, että laudepuut on myös asennettu väärinpäin, koska osaan niistä on syntynyt pieniä painanteita, joihin vesi jää. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että saunaremontti tulee eteen nopeammalla aikataululla kuin osasin odottaa.

Talosta tuli unelmien koti

Edelleen joka päivä tunnen kiitollisuuta, että talosta tuli unelmien koti. Hyvä sisäilma, edulliset asumiskustannukset ja toimiva kokonaisuus. Ja uniikki, maailman ainoa tällainen talo.

4 thoughts on “Tuliko unelmista totta?

  1. Hei,

    Meillä on tulisijan valinta edessä ja kiinnostaisi kuulla Jalanti-mallin leivinuuniosan paistokyvystä, riittääkö lämpö esim. karjalanpiirakoille?

    1. Moikka, kiva kuulla, että Jalanti kiinnostaa. Olemme käyttäneet leivinuuniosaa lähinnä pitkäkestoiseen hauduttamiseen. Siellä riittää lämpöä pitkään, mutta lämpötila ei ole kovin korkea. Karjalanpiirakoille lämpö saisi olla vähintään 250 C. Olemme tehneet korkean paistolämpötilan tarvitsevia kokkailuja tulipesässä. Siinä lämpötila kohoaa hetkellisesti korkeaksi. Uskon, että tulipesässä onnistuisivat myös karjalanpiirakat.

  2. Hienoa oli löytää että jollakin muulla on myös vastaava järjestelmä, tuntuu olevan melko harvinainen 🙂

    Meillä vastaava järjestelmä; Tulikiven vesitakka + nestekiertoiset paneelit katolla.
    Ongelmia oli myös varaajan kanssa. Varaajan lämmöt nousi max 20-30C, osoittautui että T9 anturi kiukutteli mutta lähti toimimaan kun asentaja uusi anturin.
    Hieman vielä säätöjen kanssa on hakemista jotta saa optimilämmöntuoton lattiaan.

    Kiinnostaisi tietää vielä hieman tarkemmin mikä lämmönsiirtoa säätelevä venttiili oli rikki? Osaisi varautua jos moinen ongelma tulee eteen.

    1. Onpa hienoa tosiaan, että joku muukin on valinnut vesitakan! Tässä energiatilanteessa ratkaisu tuntuu oikein hyvältä. Myös se, ettei tarvitse pelätä talon jäähtymistä mahdollisten sähkökatkojen aikana, on helpottavaa.

      Alkuaikoina sekoitusventtiin (käsikirjassa osa LK4) jumiutui. Saimme kyllä Kaukoralta hyvää palvelua ja osa vaihdettiin. Mutta jonkin verran puuhaa siitä aiheutui, ennen kuin löysimme vian. Meillä kaikki on nyt toiminut niin kuin pitääkin. Mukavaa lämmityskautta sinne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.