Kokemuksia vesitakasta

Kokemuksia vesitakasta

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja päälämmönlähteenä on Tulikiven varaava vesitakka. Kun takkaa lämmitetään, takan vaipassa kiertävä vesi lämpenee ja lähtee varaajalle ja sieltä se jaetaan edelleen lattialämmityspiiriin. Jos takalta ei tule lämmintä vettä kiertoon, varaajan sähkövastukset menevät päälle ja ottavat lämmitysvastuun.

Lämmitys pääosin kerran päivässä

10 kg polttopuita.
Normaali puumäärä, 10 kg.

Meillä takkaa lämmitetään keskimäärin kerran päivässä. Kerralla poltetaan yksi pesällinen ja puuta kuluu noin 10-12 kg. Kun pakkasta on 10 astetta tai enemmän, on tulet tehty sekä aamulla että illalla.

Vesitakka luovuttaa vähemmän säteilylämpöä kuin tavallinen takka, koska osa (noin 40 %) lämpöenergiasta sitoutuu veteen ja jakautuu lattialämmityksen kautta tasaisesti koko taloon. Koska takan 1600 kg kivimassaa varaa lämpöä, kiertoveteen johtuu lämpöä vielä vuorokausi takan lämmityksen jälkeenkin.

Muutama tunti takan lämmityksen jälkeen varaajalle tulee 40-44 -asteinen vesi. Vielä puoli vuorokautta lämmityksen jälkeenkin takalta tuleva vesi on liki 40-asteita. Kovalla pakkasella lattialämmityksen kiertoon lähtee 39-asteinen vesi ja silloin on syytä lämmittää takka kaksi kertaa päivässä, jos ei halua sähkön osallistuvan lämmitykseen. Pikkupakkasella lattialämmitykseen lähtevä vesi on noin 35-asteista ja silloin takan kertalämmitys riittää.

Arvioni mukaan 10 kilosta kuivaa puuta saadaan noin 3 kWh lämpöenergiaa, eli yksi pesällinen tuottaa noin 30 kWh lämpöenergiaa.

Kuvassa näkyy palkkeina päivittäinen sähkön kulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta huomaa, että sähkövastukset ovat paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.
Kuvassa näkyy palkkeina tammikuun 2018 päivittäinen sähkönkulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta (88 kWh) huomaa, että sähkövastukset ovat silloin paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.

 

Korvausilmasta kirjoitin täällä

Vesitakka lämmittää myös käyttövettä

Varaavan takan lämmittämän veden lämpötila ei riitä lämmittämään käyttövettä (+59 ᵒC) kokonaan, vaan osa käyttövedestä lämmitetään aina sähköllä. Silti käyttöveden lämmittämisessäkin takalla saadaan suuri säästö, kun vesi lämpiää puun poltolla 35-40 asteiseksi ja varaaja lämmittää sähköllä vain loput parikymmentä astetta.

Takassa valmistetaan ruokaa

Meillä takka ei suinkaan ole vain lämmönlähde, vaan se on myös ruoanvalmistusuuni. Laitamme ruokaa sekä haudutusuunissa että tulipesässä ritilällä. Tulipesässä alkulämpö on kovempi, mutta laskee nopeasti. Haudutusuunissa lämpö on tasaisempi ja pitkäkestoisempi. Sähköuunia on talvella käytetty todella vähän. Takassa paistuu niin pitsa, kanankoivet, nyhtöpossu, lasagne kuin uunikalakin. Yön yli hautunut hernekeitto on myös ylivertainen.

Eli olen tyytyväinen takkaan ja se toimii juuri niin kuin olin ajatellut. Ainoa negatiivinen yllätys oli takalta tulevien kupariputkien lämpölaajenemisesta aiheutuva napsuminen – putket nimittäin kulkevat makuuhuoneen poikki kotelossa varaajalle. Mutta nyt pakkasilla siihen on jo tottunut ja napse kertoo, että lämpöä riittää.

Takasta ja varaajasta kerroin tarkemmin täällä.
Kahta erityyppistä vesitakkaa vertailin täällä.

Valmiin talon esittely

Valmiin talon esittely

Talo on valmis ja viikko sitten oli lopputarkastus. Talonäyttelyn jälkeen on lupa muuttaa heti asumaan.

Tämänhetkiset tuntoni rakennusprojektista on ansiokkaasti tiivistänyt Almamedian toimittaja Sirpa Rauhaniemi. Pääset lukemaan  Aamulehden jutun tästä.

 

Tässä pieniä kuvamaistiaisia miltä valmiissa talossa näyttää.

Portaikko

Suunnitteluvaiheessa pelkäsin, että portaista tulee olohuoneen välttämätön paha, joka pilaa tunnelman. Mutta portaista tulikin niin kauniit, että ne ovat yksi hienoimmista elementeistä talossa. Lasikaiteen läpi käsijohteeseen upotettu valo näkyy kauniisti koko tilaan. Portaat toteutti mittatilaustyönä paikallinen Jalanti-porras.

Asuintiloissa on aito ekologinen puulattia. Halusin mahdollisimman vaaleat lattiapinnat ja Parlan Tammi Piano sopii täydellisesti väreihin. Se oli helppo asentaa. Parketti on pitkäikäinen valinta, koska se voidaan tarvittaessa hioa ja pintakäsitellä uudelleen.

Erityisen tyytyväinen olen myös Pislan takkavälineisiin ja puunkantotelineeseen – ne  ovat paitsi todella tarpeelliset, myös erittäin kauniit.

Vallilan Tiira-verhot sopivät täydellisesti saviseinän väriin.
Vallilan Tiira-verhot sopivät täydellisesti saviseinän väriin.

 

Keittiö on Puustellia. Tammiset työtasot on teetetty paikallisella puusepällä.
Keittiö on Puustellia. Tammiset työtasot on teetetty paikallisella puusepällä.

 

Tyttären huoneessa riittää valoa. Vallilan Iltalento -kuosi on tässä sinisenä.
Tyttären huoneessa riittää valoa. Vallilan Iltalento -kuosi on tässä sinisenä.

 

[su_slider source=”media: 1792,1797,1795,1796,1794,1791,1798,1799″ width=”720″ height=”800″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Takkaan ensimmäiset tulet

Takkaan ensimmäiset tulet

Onpa jännää, tänään sain laittaa takkaan ensimmäiset herättelytulet.

Koska takkaa käytetään pääasiallisena lämmönlähteenä, halusin panostaa takan laatuun. Vaikka laattapintainen takka on arvokkaampi, se on myös helpompi pitää puhtaana ja toivottavasti säilyy kovassa käytössä parempana.

Riittävän suuri tulipesä takaa helpon lämmityksen. Tulikiven Jalanti –takan tulipesä on niin suuri, että sinne sopii jopa normaaleja klapeja isommat puut. Tulipesässä on vakiona paikat ritilälle, jolla voi hauduttaa ruokaa. Takassa on myös leivinuuni, johon mahtuu isommankin porukan joululaatikot kypsymään. Ensi talvena takassa kypsyvät niin uunipuuro, hernekeitto kuin karjalanpaistikin.

Jäspi Ekowatti on hybridivaraaja, johon vesitakan lämmittämä vesi ohjataan.
Jäspi Ekowatti on hybridivaraaja, johon vesitakan lämmittämä vesi ohjataan.

Tässä takassa on myös Tulikivi Green W10 –lämmitysjärjestelmä. Vesi lämpiää takan vaipassa, josta se ohjataan hybridivaraajaan. Ecowatti-hybridivaraaja  on suunniteltu hyödyntämään ulkopuolista energialähdettä, kuten takkaa, ja se ottaa automaattisesti avuksi sähkövastukset, jos lämmitysteho ei muuten riitä.

Takalta on jo viety kupariputket kodinhoitohuoneeseen, jossa Ekowatti on. Kunhan vielä putkari ehtii liittää putket varaajaan, voi takkaa alkaa käyttää lämmitykseen.

Kun talo on tehty pitkästä tavarasta paikanpäällä, polttopuuta taitaa riittää ensimmäiseksi vuodeksi omasta takaa.

[su_carousel source=”media: 1520,1521,1522″ limit=”20″ link=”none” target=”self” width=”620″ height=”120″ responsive=”yes” items=”2″ scroll=”1″ title=”yes” centered=”yes” arrows=”yes” pages=”yes” mousewheel=”yes” autoplay=”9000″ speed=”600″]

Takka

[su_list icon=”icon: cog”]

  • Tulikivi Jalanti
  • valkoinen vaakalaattapinta
  • takan paino n. 1 600 kg
  • tulipesän koko 410×540 mm
  • leivinuuni
  • Tulikivi Green W10 –lämmitysjärjestelmä

[/su_list]

Takan muuraus alkoi tästä. Takan rungon sisällä näkyy korvausilmaventtiili.
Takan muuraus alkoi tästä. Takan rungon sisällä näkyy korvausilmakanava.

 

Aikaisempia takkaan liittyviä kirjoituksiani:

Takan hormin asennus

Korvausilma takalle

Vesitakka – varaava vai takkasydän

 

 

 

Piippu takalle

Piippu takalle

Nyt, kun lattia on valettu, mutta yläpohjaa ei ole vielä paperoitu – tai etenkään koolattu – oli aika asentaa piippu.

Halusin varmistua takan ja piipun yhteensopivuudesta, niinpä tilasin molemmat samasta paikasta. Tulikiven kautta ostin asennettuna valmispiipun.

OnPiippu tuotiin kokonaisena rakennustyömaalle ja se nostettiin paikalleen katon läpi. Piipun paino on noin 100 kg metrillä ja kun pituutta on 7 metriä, on nosto vaikuttava näky. Aikaa asennukseen kului kaikkiaan vain noin kaksi tuntia.

Tätä 3-kerrosrakenteista ja saumatonta  OnPiippua on kehuttu markkinoiden paloturvallisimmaksi savuhormistoksi. Se  on CE-merkitty, joten taas saatiin yksi todistus rakennuttajan CE-arkistoon.

Piippu on näkyviltä osin jo valmiiksi pinnoitettu ja muutenkin täysin käyttövalmis. Koska korvausilma on tuotu alapohjassa takan alle, ei piipussa tarvittu korvausilmahormia. Sellaisiakin olisi ollut tarjolla.

 

OnPiippu tuodaan kokonaisena työmaalle ja se nostetaan katon läpi paikoilleen.
OnPiippu tuodaan kokonaisena työmaalle ja se nostetaan katon läpi paikoilleen. Ulkoverhous valmistuu Anssin käsissä.

 

Tällä viikolla taloon on myös nakuteltu ulkovuorta ja saatiinpa ikkunapellitkin paikoilleen. Ulkovuoripaneeli on viime kesän asuntomessuilta bongattu jykevä UYW 28×195. Ja ainakin omaa silmää se miellyttää kovasti. Ikkunapellit ovat paikallisen peltisepän työstämät ja materiaali niissä on sinkitty pelti. Tällaisia en ole yhdessäkään uudessa talossa nähnyt, mutta jostain syystä tällaiset oli pakko saada. Mitä tykkäät?

Paikallinen peltiseppä teki toiveideni mukaan ikkunapellit sinkitystä pellistä.
Paikallinen peltiseppä teki toiveideni mukaan ikkunapellit sinkitystä pellistä.

 

Korvausilma takalle

Korvausilma takalle

Uskon, että moni uuden talon omistaja tuskailee takan huonoa vetoa. Syy siihen ei ole takassa vaan puutteellisessa korvausilmassa.

Tuli vaatii happea ja useimmissa tapauksissa palaessaan takka ottaa hapekasta ilmaa asuinhuoneesta. Koska talot ovat tiiviitä, korvausilmaa on hankala saada, ja siksi tuli tuntuu palavan kituliaasti tai savua saattaa pöllähtää asuintiloihin, kun takan luukkuja auotaan. Koneellisen ilmanvaihdon takkakytkin on tehty osaltaan helpottamaan takan sytytystä, kun takan ei tarvitse kilpailla ilmanvaihdon alipaineen kanssa.

Sain kuulla varoituksia siitä, kuinka painovoimaiselle ilmanvaihdolle suunnitellut asuintilat olisivat vetoisan tuntuisia takan lämmityksen ajan, koska takka tulisi vetämään korvausilmaventtiileiden kautta kylmää ulkoilmaa huoneisiin.

Korvausilma piipun kautta tai suoraan takan alle

Selvittelin erilaisia mahdollisuuksia tuoda korvausilma hallitusti takalle ilman, että se aiheuttaa vedontunnetta. Vaihtoehtoja on kaksi. Palamiseen tarvittava ilma voidaan tuoda piipussa kulkevan korvausilmakanavan kautta tai se voidaan tuoda suoraan takan alle. Takan alle tuotava korvausilma on luonnollisesti suunniteltava hyvissä ajoin ja toteutettava jo perustusten noustessa.

Saneerauskohteessa hormi, josta saadaan tuotua myös korvausilma, on ehdottoman kätevä. [su_list icon=”icon: fire”]

[/su_list]

Olen valinnut taloon Tulikiven Jalanti takkaleivinuunin  vesitakkaominaisuudella. Vesitakkojen eroja pohdin aikaisemmin täällä. Lähes kaikkiin Tulikiven tulisijoihin on mahdollista tuoda paloilma suoraan ulkoa ja valitsemassani takkaleivinuunissa on vakiona paikka paloilman tuonnille. Loistavaa!

Tällainen 160 mm putki haudattiin perustuksiin lattiavalun alle ja ulos sokkelin viereen tulee tuuletuspaalu, jonka kautta paloilma johdetaan korvausilmakanavaan.
Tällainen 160 mm putki haudattiin perustuksiin lattiavalun alle ja ulos sokkelin viereen tulee tuuletuspaalu, jonka kautta paloilma johdetaan korvausilmakanavaan.

 

Korvausilmaputki on nyt tuotu perustusten läpi takan alle odottamaan lattiavalua.
Korvausilmaputki on nyt tuotu perustusten läpi takan alle odottamaan lattiavalua.

Kun paloilma liikkuu hallitusti omassa kanavassaan, ilmaa tulee juuri oikea määrä tulisijan tarpeisiin. Ylimääräistä ulkoilmaa ei pääse huoneistoon, ikkunoita ei tarvitse avata eikä vedon tunnetta synny. Talven aikana pääsemme jo testaamaan toimiiko paloilman tuonti käytännössä samalla tavalla kuin suunnitelmissa.

[su_list icon=”icon: fire”]

[/su_list]