Lisää selluvillaa seiniin

Lisää selluvillaa seiniin

Ensimmäinen selluvillakerros puhallettiin seiniin jo lähes kaksi kuukautta sitten.  Sen jälkeen on tapahtunut valtavasti ja nyt oli aika eristää viimeiset 50 mm tuulensuojapaperin sisäpuolelle. Samalla puhallettiin väliseinät. Jotta puhallus onnistuisi, kaikki väliseinät levytettiin ennen puhallusta vain toiselta puolelta.

Puhalluksen aikana sisätilat täytti pöly ja kosteus. Heti puhalluksen jälkeen tilanne näytti jopa epätoivoiselta. Kaavinnan jälkeen ylimääräinen selluvilla imuroitiin lattialta uusiokäyttöön. Siivottavaa jäi silti varsin runsaasti itsellekin. Kostea villapöly nimittäin tarrautuu todella tehokkaasti kaikille pinnoille, joille se osuu.

Villa oli niin kosteaa, että päätimme antaa sen kuivua useamman päivän ennen seinien umpeenlevytystä. Kuivumista tehostamaan lainattiin pari tilakuivainta.

Nyt viiden päivän jälkeen eristekerros on kuivaa ja se pysyy tiiviisti seinällä. Puhallettavan selluvillan etuna on, että se täyttää tehokkaasti pienetkin kolot eikä mitään saumoja synny.

[su_slider source=”media: 1504,1503,1502″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Väliseinät alkavat hahmottua

Väliseinät alkavat hahmottua

Sisällä tila alkaa käydä ahtaammaksi, kun väliseinärungot nousevat paikoilleen. Nyt alkaa hahmottua mitä missäkin on.

Rungon sisäpuolella on nyt seinäkoolaukset paikoillaan. Koolausväli on tavallisesti 600 mm, mutta nyt 300 mm. Seiniin laitetaan puukuitulevyt ja tiheällä koolauksella haluamme varmistua, että  puukuitulevyt kestävät jämäkästi paikoillaan tulevan savilaastikerroksen alla. Tiheämpi koolausväli auttaa myös viimeistä 50 mm puhallusvillakerrosta pysymään seinällä. Eristekerros puhalletaan paikoilleen, kun sähköt on vedetty. Sen jälkeen seinät voidaan levyttää.

Väliseinärunkoihin on nyt upotettu myös liukuovien rungot. Liukuovien valinnasta voit lukea tästä.

Myös sisäseiniin tulee äänieristeeksi puhallettava selluvilla. Niinpä väliseinät rakennetaan ensin vain toiselle puolelle ja vasta eristämisen jälkeen levytetään lopullisesti kiinni.

Nyt myös yläpohja on eristetty ja talo tuntuu todella lämpimältä. Sisällä voi työskennellä jo lyhythihaisessa paidassa. Jospa se jouduttaisi myös alapohjan kuivumista.

[su_slider source=”media: 1470,1471,1473,1472,1475,1474″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Eristäminen selluvillalla

Eristäminen selluvillalla

Koko taloprojektini kantava teema on ollut hengittävät eli dynaamiset rakenteet. Nyt eristämisvaiheessa erot vallitsevaan rakennustapaan alkavat konkretisoitua.

Tämä talon eristeeksi tulee seiniin kaikkiaan 250 mm ja yläpohjaan 600 mm Termexin selluvillaa. Selluvilla on keräyspaperista valmistettu lämmöneriste, jolla on kevyt hiilijalanjälki. Termexin eriste on lisäksi valmistettu EKOenergiasertifioidulla tuulivoimalla. Lue lisää selluvillan ekologisuudesta. 

Nyt selluvillaa puhallettiin 200 mm seiniin, tuulensuojalevyn sisäpuolelle. Eristeen annettiin kuivua viisi päivää ja sen jälkeen seinät sai paperoida ilmansulkupaperilla. Vallitsevassa rakennustavassa tähän kohtaan olisi tullut höyrynsukumuovi, joka estää kosteuden siirtymisen huonetilasta eristeisiin. Nämä dynaamiset rakenteet toimivat eri tavalla. Vesihöyryä voi sitoutua rakenteisiin ja vapautua niistä uudelleen ympäristöön. Vesihöyryn lisäksi myös muut kaasut, kuten hiilidioksidi, pääsevät diffuusion avulla rakenteiden läpi. Seinästä tehdään silti ilmatiivis.

Melko usein olen törmännyt epäilyihin, että hengittävät rakenteet tarkoittavat sitä, että nurkista vetää ja lämpö vuotaa hataran rakenteen läpi harakoille. Tässä on Dynaamiset Rakenteet ry:n erittäin havainnollinen video mitä hengittävä rakenne tarkoittaa:

Hengittävän rakenteen tärkein ominaisuus on vesihöyryn ja muiden kaasujen pääsy diffuusiolla huoneilmasta rakenteeseen ja takaisin huoneilmaan.

Hengittävissä rakenteissa ilmansulkuna voidaan käyttää ohutta polypropeenikangasta, kangasvahvisteista ilmansulkupaperia tai täysin muovitonta ilmansulkua. Minä halusin täysin perinteisen vaihtoehdon ja niinpä ilmansuluksi valittiin Ypap Paavo Perinneilmansulkupahvi. Se nidottiin runkotolppien sisäpintaan. Vierekkäiset vuodat limitettiin 15-20 cm päällekäin ja saumat teipattiin ilmantiiveyden varmistamiseksi.

Termexin paikallinen asentaja, Juha Kupari, puhaltaa selluvillaa.
Termexin paikallinen asentaja, Eristepalvelu Kupari, puhaltaa selluvillaa.
Puhallettu selluvillaseinä, josta on kaavittu ylimääräinen eriste pois.
Puhallettu selluvillaseinä, josta on kaavittu ylimääräinen eriste pois.

 

Seinät paperoitiin täysin muovittomalla, ilmatiiviillä Ypapin valmistamalla Paavo perinne ilmansulkupaperilla.
Seinät paperoitiin täysin muovittomalla, ilmatiiviillä Ypapin valmistamalla Paavo Perinne Ilmansulkupahvilla. Vuodat limitettiin 15-20 cm päällekäin ja saumat teipattiin ilmatiiveyden varmistamiseksi.

 

Kun seinät koolataan, ilmansulkupaperin sisäpuolelle puhalletaan vielä 50 mm selluvillaa.

[su_list icon=”icon: comment-o”]

  • Dynaamisen rakenteen läpi ei kulje ilma, vaan ilman kosteus.
  • Rakenteiden hengittävyys on kosteuden turvallista liikettä rakenteissa.
  • Puukuitu pystyy sitomaan kosteuden, siirtämään sitä ja luovuttamaan kosteuden pois.
  • Puupohjaiset aineet pyrkivät aina tasoittumaan ilmankosteutta vastaavaan tasapainotilaan.

[/su_list]

Jos kiinnostuit puukuiturakenteen ominaisuuksista, tästä pääset lukemaan aiheesta syvällisemmin: Hengittävä puukuiturakenne, Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan