Kokemuksia vesitakasta

Kokemuksia vesitakasta

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja päälämmönlähteenä on Tulikiven varaava vesitakka. Kun takkaa lämmitetään, takan vaipassa kiertävä vesi lämpenee ja lähtee varaajalle ja sieltä se jaetaan edelleen lattialämmityspiiriin. Jos takalta ei tule lämmintä vettä kiertoon, varaajan sähkövastukset menevät päälle ja ottavat lämmitysvastuun.

Lämmitys pääosin kerran päivässä

10 kg polttopuita.
Normaali puumäärä, 10 kg.

Meillä takkaa lämmitetään keskimäärin kerran päivässä. Kerralla poltetaan yksi pesällinen ja puuta kuluu noin 10-12 kg. Kun pakkasta on 10 astetta tai enemmän, on tulet tehty sekä aamulla että illalla.

Vesitakka luovuttaa vähemmän säteilylämpöä kuin tavallinen takka, koska osa (noin 40 %) lämpöenergiasta sitoutuu veteen ja jakautuu lattialämmityksen kautta tasaisesti koko taloon. Koska takan 1600 kg kivimassaa varaa lämpöä, kiertoveteen johtuu lämpöä vielä vuorokausi takan lämmityksen jälkeenkin.

Muutama tunti takan lämmityksen jälkeen varaajalle tulee 40-44 -asteinen vesi. Vielä puoli vuorokautta lämmityksen jälkeenkin takalta tuleva vesi on liki 40-asteita. Kovalla pakkasella lattialämmityksen kiertoon lähtee 39-asteinen vesi ja silloin on syytä lämmittää takka kaksi kertaa päivässä, jos ei halua sähkön osallistuvan lämmitykseen. Pikkupakkasella lattialämmitykseen lähtevä vesi on noin 35-asteista ja silloin takan kertalämmitys riittää.

Arvioni mukaan 10 kilosta kuivaa puuta saadaan noin 3 kWh lämpöenergiaa, eli yksi pesällinen tuottaa noin 30 kWh lämpöenergiaa.

Kuvassa näkyy palkkeina päivittäinen sähkön kulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta huomaa, että sähkövastukset ovat paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.
Kuvassa näkyy palkkeina tammikuun 2018 päivittäinen sähkönkulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta (88 kWh) huomaa, että sähkövastukset ovat silloin paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.

 

Korvausilmasta kirjoitin täällä

Vesitakka lämmittää myös käyttövettä

Varaavan takan lämmittämän veden lämpötila ei riitä lämmittämään käyttövettä (+59 ᵒC) kokonaan, vaan osa käyttövedestä lämmitetään aina sähköllä. Silti käyttöveden lämmittämisessäkin takalla saadaan suuri säästö, kun vesi lämpiää puun poltolla 35-40 asteiseksi ja varaaja lämmittää sähköllä vain loput parikymmentä astetta.

Takassa valmistetaan ruokaa

Meillä takka ei suinkaan ole vain lämmönlähde, vaan se on myös ruoanvalmistusuuni. Laitamme ruokaa sekä haudutusuunissa että tulipesässä ritilällä. Tulipesässä alkulämpö on kovempi, mutta laskee nopeasti. Haudutusuunissa lämpö on tasaisempi ja pitkäkestoisempi. Sähköuunia on talvella käytetty todella vähän. Takassa paistuu niin pitsa, kanankoivet, nyhtöpossu, lasagne kuin uunikalakin. Yön yli hautunut hernekeitto on myös ylivertainen.

Eli olen tyytyväinen takkaan ja se toimii juuri niin kuin olin ajatellut. Ainoa negatiivinen yllätys oli takalta tulevien kupariputkien lämpölaajenemisesta aiheutuva napsuminen – putket nimittäin kulkevat makuuhuoneen poikki kotelossa varaajalle. Mutta nyt pakkasilla siihen on jo tottunut ja napse kertoo, että lämpöä riittää.

Takasta ja varaajasta kerroin tarkemmin täällä.
Kahta erityyppistä vesitakkaa vertailin täällä.

11 thoughts on “Kokemuksia vesitakasta

  1. Hei
    Kiva kuulla vesitakan toiminnasta. Itsellä kuitenkin kiinnitti huomiota lattialämmityksen veden lämpötilat. Meillä sellaisella -10 pakkasella kiertoon menee noin 30 asteista vettä ja maksimi taitaa olla -30 asteen pakkasella 35 asteinen vesi. Toki meillä lattialämpö ei lämmitä kosteita tiloja, joten lämpötilat ovat sen vuoksi ehkä hieman matalammat. Mutta paljon kuumempaa vettä tuntuisi kirjoittamiesi tietojen mukaan menevän kuin meillä. Kannattaa varmistaa, että vesi kiertää riittävästi eikä esim. huonetermostaatit turhaan rajoita kiertoa.

    1. Hei Jani,
      kiitos aiheellisesta kommentistasi! Olen ajatellut, että kun meillä on paljon lämmitettäviä kuutioita, niin kiertovesi on siksi kuumempaa. Meillä lattialämpö lämmittää myös pesutilat. Mutta pitääkin seurata tilannetta. Kyllähän tämä vielä on opettelua 🙂

  2. Luin Meidän Talo -lehdestä artikkelin mielenkiintoisesta talostasi 🙂 Ja löysin Sinut nyt uudestaan muistaen, että olet Biolanin puutarhuri. Ja sukunimestäsi muistin, että siinä oli jotain tuttua… 93-vee äitini asuu Raisiossa Kerttulantiellä. Poikani miettii talon rakentamista… ja tänne Naantaliin lienee tulossa asuntomessut 2022. Itse aikoinaan rakensin hartiapankkitalon Tammelaan…

    1. Kiva kuulla, että talo on tuntunut mielenkiintoiselta! Toivottavasti tulevilla asuntomessuilla nähdään myös valtavirrasta poikkeavia, hengittäviä ja ekologisia taloja.

    1. Hei Tommi,
      alapohja on toteuttettu tylsästi ja ei niin ekologisesti perinteisesti styroksilla. Tämä on yksi niitä kompromisseja taloudellisuuden kanssa kamppaillessa.

    1. Hei!
      Kiva, kun savilattia kiinnostaa. Savivalu on yläkerrassa. Alakerran avoimesta tilasta nousee yläkertaan lämmintä ilmaa ja siksi lattialämmitystä tarvitaan lähinnä kovilla pakkasilla. Se on kyllä toiminut hyvin. Lämpö jakautuu vähintään yhtä hyvin kuin betonilattiassa.

  3. Moi!

    Riittääkö teillä tuo varaava vesitakka lämmittämään kaiken lattialämmityksessä tarvittavan veden vai tarvitsetteko siinä myös avuksi sähköä?

    1. Moikka, hyvin on lämpö riittänyt. Kaksi talvea olemme lämmittäneet pelkillä puilla. Toki se vaatii, että ollaan kotona ja lämmitetään päivittäin. Kovimmilla pakkasillä tarvitaan keksi pesällistä puita päivässä. Noin vuorokauden voi olla lämmittämättä pakkasilla. Meillä takan teho on suhteutettu hyvin lämmöntarpeeteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.