Hyvää Joulua
Rekennustyömaa vetäytyy hetkeksi joulurauhaan.
Liukuovilla lisää käyttöneliöitä
Kun normi-ihminen selaa aamupalapöydässä päivän uutisia, minä silmäilen talon pohjapiirrosta. Siinä on käytännön toimivuuden kannalta mielestäni kaksi ongelmakohtaa: Kodinhoitohuoneen ovi aukeaa ulko-oven eteen ja pesuhuoneen ovi aukeaa sille seinälle, johon olen havitellut penkkiä.
Molempiin ongelmakohtiin ratkaisu on seinän sisään liukuva väliovi. Liukuovi on alkanut tuntua verrattomalta keksinnöltä tilankäytön tehostamisessa. Jos liukuovi tuo mieleen 80-luvun haitariovet, niin tänä päivänä liukuovi on todellisuudessa paljon enemmän.
Liune-liukuovi liukuu tarvittaessa kokonaan seinärakenteen sisään. Materiaalivaihtoehtoina on puuta, lasia ja kalustelevyä, on sileää pintaa ja peiliovea. Liukuovia on saatavana myös kosteisiin tiloihin.
Yksi liukuovi vapauttaa jopa 1–3 m² asuinneliöitä kääntyvään oveen verrattuna. Ovi ei ole koskaan tiellä, sillä se saadaan lukittua paikoilleen ovirakenteen sisään. Auki ollessaan ovilevy ei jää näkyviin eikä estä sisustamista oviaukon vierestä.
Liukuovi sopii mainiosti kompaktien talojen pohjaratkaisuihin, joissa pyritään minimoimaan kaikki hukkaneliöt. Tähän kompaktiin pientaloon tullaan asentamaan välioviksi Liunen liukuovia.
Aurinkosähkö omakotitaloon
Jo rakentamisesta haaveillessani tein päätöksen, että haluan tulevaan talooni aurinkoenergiaa. Aurinkoenergia on 100-prosenttisesti uusiutuva luonnonvara ja järjestelmien kehitys sekä hintojen lasku ovat tehneet investoinnista entistä houkuttelevamman.
Itse tuotettu sähkö korvaa ostoenergiaa, jonka kokonaishinta muodostuu paitsi sähköstä myös siirrosta ja veroista. Tällä hetkellä sähkön tuotto yli oman tarpeen ei ole järkevää, koska valtakunnan verkkoon syötettäessä sähköstä maksetaan spottihinta ja se on noin viidesosa verrattuna hintaan, jonka itse joutuu ostosähköstä maksamaan. Niinpä tavoitteena oli suunnitella järjestelmä, jonka tuotto yltää talon minimikulutukseen. Näin suunniteltu järjestelmä on omistajalleen se kannattavin nykyisellä sähkön hinnalla.
Järjestelmän suunnittelun annoin ammattilaiselle. Biolan Ekoasumisen asiantuntija, tekniikan tohtori Suvi Karirinne valitsi minulle aurinkosähköjärjestelmän ja mitoitti sen.
Käytettävissä oleva lapeala rajoitti aurinkosähköjärjestelmän kokoa. Siksi järjestelmään valittiin yksikiteisiä piipaneeleita, joilla on korkeampi hyötysuhde kuin monikidepaneeleilla.
Täysmustien paneeleiden etuna on myös esteettisyys. Tummalta katolta paneelit eivät erotu häiritsevästi. Katon lappeen kaltevuutta noudattava asennustapa vielä varmistaa sen, että ne eivät liiaksi erotu talon julkisivusta. Esteettisyys on tärkeää, koska aurinkosähköinvestointi tehdään 30 vuodeksi ja niiden pitää miellyttää silmää koko tuon ajan.
Aurinkoenergian asentaminen on ajankohtaista, kun lappeella on lopullinen vesikate.
Tietoa järjestelmästä
[su_list icon=”icon: sun-o”]
- 8 kpl yksikiteisiä pii-paneeleita 295 W, yht. 2.360 W
- Valituissa paneeleissa on PERC-kennot, jotka toimivat hyvin alhaisen säteilyintensiteetin olosuhteissa (alhaisen säteilyn intensiteetti on Suomessa vallitseva olosuhde).
- Paneeleissa on ohitusdiodit, jotka parantavat niiden toimintaa esim. varjostusten osuessa paneeliin.
- Paneelien staattinen ja dynaaminen kuormakesto on hyvä.
- Paneeleiden kehysten rakenne on sellainen, että paneelien pintaan satava vesi tai tiivistyvä kosteus jää paneelin pinnalle eikä pääse tunkeutumaan kennolaminaattiin.
- Paneelit ovat läpäisseet ”stressitestin”, jonka ansiosta ne ovat PID-suojattuja.
- 3- vaiheinen invertteri, jolla korkea hyötysuhde ja jonka voi asentaa ulkotiloihin.
[/su_list]
Korvausilma takalle
Uskon, että moni uuden talon omistaja tuskailee takan huonoa vetoa. Syy siihen ei ole takassa vaan puutteellisessa korvausilmassa.
Tuli vaatii happea ja useimmissa tapauksissa palaessaan takka ottaa hapekasta ilmaa asuinhuoneesta. Koska talot ovat tiiviitä, korvausilmaa on hankala saada, ja siksi tuli tuntuu palavan kituliaasti tai savua saattaa pöllähtää asuintiloihin, kun takan luukkuja auotaan. Koneellisen ilmanvaihdon takkakytkin on tehty osaltaan helpottamaan takan sytytystä, kun takan ei tarvitse kilpailla ilmanvaihdon alipaineen kanssa.
Sain kuulla varoituksia siitä, kuinka painovoimaiselle ilmanvaihdolle suunnitellut asuintilat olisivat vetoisan tuntuisia takan lämmityksen ajan, koska takka tulisi vetämään korvausilmaventtiileiden kautta kylmää ulkoilmaa huoneisiin.
Korvausilma piipun kautta tai suoraan takan alle
Selvittelin erilaisia mahdollisuuksia tuoda korvausilma hallitusti takalle ilman, että se aiheuttaa vedontunnetta. Vaihtoehtoja on kaksi. Palamiseen tarvittava ilma voidaan tuoda piipussa kulkevan korvausilmakanavan kautta tai se voidaan tuoda suoraan takan alle. Takan alle tuotava korvausilma on luonnollisesti suunniteltava hyvissä ajoin ja toteutettava jo perustusten noustessa.
Saneerauskohteessa hormi, josta saadaan tuotua myös korvausilma, on ehdottoman kätevä. [su_list icon=”icon: fire”]
[/su_list]
Olen valinnut taloon Tulikiven Jalanti takkaleivinuunin vesitakkaominaisuudella. Vesitakkojen eroja pohdin aikaisemmin täällä. Lähes kaikkiin Tulikiven tulisijoihin on mahdollista tuoda paloilma suoraan ulkoa ja valitsemassani takkaleivinuunissa on vakiona paikka paloilman tuonnille. Loistavaa!
Kun paloilma liikkuu hallitusti omassa kanavassaan, ilmaa tulee juuri oikea määrä tulisijan tarpeisiin. Ylimääräistä ulkoilmaa ei pääse huoneistoon, ikkunoita ei tarvitse avata eikä vedon tunnetta synny. Talven aikana pääsemme jo testaamaan toimiiko paloilman tuonti käytännössä samalla tavalla kuin suunnitelmissa.
[su_list icon=”icon: fire”]
[/su_list]
Pihaan kasvihuone ja huussi
Taloprojektin ensimmäisessä työpajassa kaupungin rakennusvalvonnassa keskustelu ja ajatustenvaihto oli vilkasta. Tuossa samaisessa palaverissa sain idean rakentaa huussin ja kasvihuoneen yhdistelmän tulevaan puutarhaan.
Koska taloon sisälle ei tule kuivakäymälää, sellainen pitää saada pihaan. Puutarhatöiden lomassa on mukava poiketa nykyaikaiseen huussiin.
Kasvihuoneen suunnittelun ensimmäinen vaihe oli laskea mökkiullakolta vuosikymmenet uusiokäyttöä odottaneet vanhat ikkunat alas. Ja koska ensi keväänä on varmasti kaikenlaista puuhaa talon ja pihan rakentamisen tiimoilta, päätin aloittaa ikkunoiden kunnostuksen.
Käsipelillä kunnostusurakka vaikutti epätoivoiselta. Mutta kun sain käyttööni kunnon työkalut, niin maalien poisto sujui parissa tunnissa. Boschin monitoimityökalun kolmion muotoinen hiontapää soveltuu hyvin ikkunoiden puuosien ja muiden tarkkuuta vaativien osien hiontaan. Kyseinen laite on myös erittäin hyvin naisen käteen sopiva.
[su_slider source=”media: 1242,1243,1244″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”4000″ speed=”1000″]
Pääsin kokeilemaan myös ihan oikeaa hiomakonetta. Siinä oli huomattavasti enemmän voimaa ja ikkunoiden tasaisten pintojen hiominen oli helppoa. Pyöreällä hiontapäällä tosin ei ollut asiaa nurkkiin ja sisäpintoihin.
Inspiraatiota asuntomessuilta
Olipa innostavat asuntomessut! Tai ehkä tämä vaihe, kun oma talo on suunnitteilla, saa janoamaan tietoa, ideoita ja inspiraatiota.
Kaksi kohdetta nousi minun arvoasteikossani ylitse muiden. Toinen oli Finlamellin valmistama puutalo Pikkusen paree, kohde 42. Sen valoisuus ilmavuus ja vaaleus miellyttivät kovasti. Erityisesti Osmocolorin Lumimatta -vahalla käsitelty sisäkatto säväytti. Myös tammiparketti oli todella kaunis. Lue Pikkusen pareen vaiheista rakennusblogista.
Toinen suosikkini oli kohde 16, Nuuka. Se ei kaikilta ratkaisuiltaan ulkonäöllisesti ole ykkönen, mutta rakenteellisesti tämä talo tarjosi messuvierailun parasta antia! Talossa on huomioitu terveellinen sisäilma, hengittävät rakenteet ja kestävä kehitys. Rossipohja, muovittomat rakenteet ja savea seinissä – vau!
Savilaastilla oli tehty todella kauniita pintoja ja mikä parasta, savi tuntuu olevan aivan ylivertainen materiaali muutenkin. Savi tasapainottaa kosteutta ja lämpötilaa, se hengittää ja absorboi hajuja. Savi on myös akustisesti erittäin hyvä materiaali. Enää jäi mietityttämään kuinka vaikeaa sen työstäminen on.
Nuukan piharakennuksessa sekä rakentajapariskunta että Dynaamiset rakenteet ry:n edustaja kertoivat talon rakenneratkaisuista. Keskustelutuokion aikana sain opastusta ja uskonvahvistusta enemmän kuin uskalsin messuilta edes toivoa. Savilaastista on pakko kaivella lisää tietoja (vaikka sainkin hyvät esitteet), koska se tuntuu tällä hetkellä hyvälle vaihtoehdolle kipsiseinille. Saviseinät messukohteeseen on toteuttanut Villeco oy Clayworksin materiaaleilla
Lue lisää Nuukan rakennusvaiheista blogista.
Kustannuspuolella lunta tupaan
Viikko sitten sain Puurakentajilta tarjouksen talosta. Olen viikon laskeskellut tarjouksen lisäksi tulevia kuluja ja niitä kertyy kyllä ihan liikaa. Vaikka CLT on heti valmista pintaa, niin säästö työn määrässä ei kompensoi kallista materiaalia. Vaikka pyörittelen lukuja, materiaaleja ja työvaiheita kuinka, olen umpikujassa.
Hullaannuin talosta ja myös CLT:stä materiaalina. Silti täytyy pitää mielessä realiteetit ja maksukyky. Jäitä hattuun. Olen taas lähtöpisteessä, apua.
Jippii – saan tontin!
Olen pitänyt talohaaveistani vielä matalaa profiilia, mutta nyt uskallan sanoa sen ääneen: Haaveestani voi vihdoin tulla totta! Sain tänään Valkeakosken kaavoituksesta sähköpostin, jossa toivotettiin tervetulleeksi rakentamaan talonäyttelyyn. Samaa tonttia oli hakenut neljä talovalmistajaa ja minä. Ja minä sain sen. Uskomatonta.
Suurin ansio asiasta kuuluu taloluonnoksen piirtäneelle Puurakentajien Hanna Toivaselle. Hän muokkasi Momiji 73 -talomallia minun toiveideni suuntaan ja haimme tonttia minulle suunnitellulla Momiji 102 -talolla.
Talo on suunniteltu CLT-rakenteella. Puu on tulevaisuuden rakennusmateriaali. Luonnonvarojen säästäminen ja puurakentamisen tekninen kehitys tukevat puun paluuta nykyaikaiseen ja moderniin rakentamiseen. Uusiutuva ja kierrätettävä puu tarjoavat ekologisen vaihtoehdon vastuulliselle rakentajalle. Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä. CLT-rakenteen etuina ovat keveys, työstötarkkuus, miellyttävä ja terveellinen sisäilma sekä massiivirakenteen ansiosta hyvä palonkestävyys. Lisäksi CLT mahdollistaa nopean pystytyksen ja samalla muodostuu valmista pintaa. CLT-talossa pystytään säästämään työkustannuksissa.
Mielenkiintoinen talovalmistaja – Kuninkaankylän Puurakentajat
Työpaikan aamupuuropöydässä oli innostava keskustelu heti Talonäyttelyn infon jälkeen. Sain vinkin soittaa Puurakentajille. Heillä on osaamista puurakentamisesta, hengittävistä rakenneratkaisuista ja kiinnostusta toteuttaa painovoimainen ilmanvaihto omakotitaloon – bingo!
Olen nyt käynyt toimitusjohtaja Jyrki Huttusen kanssa mielenkiintoisia keskusteluja ja kirjeenvaihtoa. Ennen soittoa minulla oli selkeä käsitys mitä haluan: Puurunkoinen talo, jonka seiniin tulee eristeeksi selluvillaa ja tuulensuojaksi paperi. Sataan neliöön pitää mahtua 4 h + k yhdessä tasossa.
Mitä enemmän olen kuunnellut Jyrkin ajatuksia, sitä valmiimpi olen kääntämään takkini. Viimeinen niitti taisi tapahtua eilen, kun Jyrki lähetti katsottavakseni arkkitehti Hanna Toivasen suunnitteleman Momiji 73 – talon piirustuksen.
Olen nyt pyöritellyt kuvia ja pohtinut, että miksi talo ei voisi olla osittain kahdessa kerroksessa, koska Länsi-Lintulan tontit ovat pieniä. Kun osa huoneista nostetaan toiseen kerrokseen, pihaa jää enemmän.
Vaikka pohja ei ole ihan sitä mitä haluan, niin näissä kuvissa on sitä jotakin.
Talonäyttelyn tiedotustilaisuus ja talovalmistajien tapaaminen
Tänään järjestettiin kaikille avoin Länsi-Lintulan Talonäyttelyn tiedotustilaisuus hotelli Waltikassa. Paikalla oli kaupungin edustajien lisäksi muutama talovalmistaja ja pieni joukko asiasta kiinnostuneita yksityisiä rakentajia.
Koska olen kahlannut läpi kaiken netistä löytyvän Talonäyttely-materiaalin, uutta asiaa tuli aika vähän.
Kaikkein eniten kiinnosti haastatella talovalmistajia, koska osa heistä etsii juuri nyt asiakasta, jolle voisi talon rakentaa. Lopulta päädyin keskustelemaan kahden talovalmistajan kanssa, jotka esiselvittelyn ansiosta tiesin pystyvän rakentamaan talon myös hengittävällä seinärakenteella.
Molempien kanssa keskustelu eteni samalla kaavalla. Kun kerroin haaveekseni painovoimaisen ilmanvaihdon, ensimmäinen vastaus oli, että lain mukaan sellaista ei saa rakentaa. Kun keskustelu eteni, kumpikin talovalmistaja joutui myöntämään, että vaikka sellaisen saisi tehdä, heillä ei ole siihen osaamista. Toinen valmistajista sentään lupasi selvitellä asiaa eteenpäin ja ottaa minuun yhteyttä tilaisuuden jälkeen. Toinen tyytyi vain kyseenalaistamaan painovoimaisuuden mielekkyyden.
Tilaisuuden jälkeen tuli aika epävarma olo. Vaikka tiedän, että esimerkiksi Pohjolan Ekotalo rakentaa pientaloja painovoimaisella ilmanvaihdolla, tänään tunsin itseni toisinajattelijaksi ja oudoksi ilmestykseksi. Löydänkö ketään samanhenkistä talovalmistajaa? Vieläkö uskallan pitää kiinni tästä haaveestani vai pitääkö astua askel taaksepäin, ettei kaikesta tule liian hankalaa?
Olin jo ehtinyt löytää kivan pohjan ja luonnostellut sen mukaan jo vähän rakennusten asemointiakin. Tuleekohan tästä mitään?
