Tuliko unelmista totta?

Tuliko unelmista totta?

Vuosi on vaihtumassa ja yhtäkkiä huomaan pohtivani millaista on ollut asua reilut neljä vuotta omien toiveitteni mukaan suunnitellussa ja toteutetussa talossa. Mikä talossa on ollut hyvää, mitkä asiat ovat aiheuttaneet harmitusta?

Ensimmäiseksi täytyy todeta, että fiilikset ovat ilman muuta vahvasti plussan puolella, mitään isoja pettymyksiä ei ole tarvinnut kohdata.

Jälkikäteen ajateltuna otin ihan mielettömän ison riskin, niin taloudellisesti kuin osaamisen ja jaksamisenkin kannalta, kun lähdin toteuttamaan omakotitaloa, joka ei ollut mikään pakettiratkaisu. Talossa on monia valtavirrasta poikkeavia ja kokeileviakin ratkaisuja; esim. Savirappaus sisäseiniin, välipohjavalu savesta, painovoimainen ilmanvaihto, puulämmitys ja vesitakka. Onneksi matkan varrella tutustuin luotettaviin ja osaaviin ihmisiin, jotka mahdollistivat tämän kaiken. Minulla oli projektissa mukana onnea.

Savi ihastuttaa

Valitsin sisäseinien savirappauksen kosteusteknisistä syistä. Halusin, että rakenteet ovat varmasti dynaamiset. Saven upea ulkonäkö tuli ikään kuin bonuksena. En voisi kuvitella mitään kauniimpaa kuin saviseinä. Ja jos siihen tulee kolhu, se on tarvittaessa nopea korjata – paljon kiitollisempi kuin levytetty kipsiseinä.

Minulta on kyselty kuinka välipohjan savivalu on toiminut lattialämmityksen kanssa. Koska yläkerta on osittain avointa tilaa, alhaalta nousee sinne lämpöä ja yläkerran lattialämmityksellä harvoin on todellista lämmitystarvetta. Mutta savi tuntuu johtavan lämpöä hyvin. Paljas savipinta, jota on työhuoneessani, on toisaalta myös yllättävän kylmä paljaaseen jalkaan, kun lämmitys ei ole päällä. Helteellä kani tykkää loikoilla savilattialla.

Työhuoneessa savilattian viimeistely tehtiin pellavaöljyllä. Savipinta kestää pyyhkimistä, mutta on kyllä vaikeampi pitää puhtaana kuin parketilla päällystetty osuus. Olen lopulta tyytyväinen, että savipinnoite jätettiin vain työhuoneeseeni.

Oma työhuone välttämätön

Tein jo ennen koronaa osan viikosta etätöitä ja siksi taloon on suunniteltu juuri tarpeisiini sopiva työhuone. Se on ollut kultaakin kalliimpi nyt, kun välillä kaikki ovat olleet etänä.

Vesitakka on loistava

Vesitakasta kirjoitin jo aiemmin ja edelleen olen sitä mieltä, että se on loistava keksintö. Harmi vaan, että rakentajat eivät ole sitä löytäneet eikä tuote ole enää Tulikiven hinnastossa.

Vesitakkaan oleellisesti liittyvä varaaja sen sijaan on tuottanut pariin otteeseen päänvaivaa. Se ei jakanut lämpöä kuten piti, vaan takan lämmityksen jälkeen ainoastaan varaajan lämpötila nousi. Paljastui, että suntti, siis lämmönsiirtoa säätelevä venttiili, oli rikki. Kyseessä oli maanantaikappale, koska pitäisihän tuollaisen osan kai useita vuosia kestää. Vaihdon jälkeen kaikki on toiminut hienosti.

Ainoa pettymyksen aihe

Sauna, tai tarkemmin ottaen saunan viimeistelyyn käytetty puumateriaali, on ollut ainoa pettymys. Sauna tuli täydellisenä pakettina Harvialta. Itse valitsin sekä lauteisiin, seiniin että kattoon materiaaliksi lämpökäsitellyn haavan. Lukemani perusteella sen piti olla aivan erityisen hieno materiaali ja todella kestävä. Kuinka kävikään? Puu lähti melko nopeasti sinistymään. Lauteet on nyt hiottu jo kaksi kertaa ja käsitelty sen jälkeen laudesuojalla. Annoin asiasta palautetta Harvialle. Kuulemma sinistyminen on lämpökäsitellyn puun ominaisuus ja sitä voi vähentää kuivaamalla lauteet rätillä jokaisen saunakerran jälkeen. Kuinka kätevää. Epäilen, että laudepuut on myös asennettu väärinpäin, koska osaan niistä on syntynyt pieniä painanteita, joihin vesi jää. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että saunaremontti tulee eteen nopeammalla aikataululla kuin osasin odottaa.

Talosta tuli unelmien koti

Edelleen joka päivä tunnen kiitollisuuta, että talosta tuli unelmien koti. Hyvä sisäilma, edulliset asumiskustannukset ja toimiva kokonaisuus. Ja uniikki, maailman ainoa tällainen talo.

Ekologista pyykinkuivausta

Ekologista pyykinkuivausta

Melontakausi on alkanut. Kuivatusta vaativia anorakkeja, housuja ja tossuja tulee sisälle tasaiseen tahtiin. Liikunnallisen perheen pyykkivuori on muutenkin keskivertoasujan pyykkimäärää suurempi. Lähes aina kuivuu joko pestyjä vaatteita tai tuuletusta kaipaavia treeniasuja, normaalin pyykin lisäksi.

Meillä pyykkihuolto poikkeaa monen muun perheen rutiineista, koska meillä ei ole kuivausrumpua. Narukuivaus oli arvovalinta. Rumpukuivaus vie karkeasti laskien tuplamäärän energiaa pyykinpesuun verrattuna. Narukuivaus on mahdollisuus vähentää pyykkihuollon aiheuttamaa energiankulutusta.

Duster vapauttaa lattiapinta-alaa

Olimme jo tottuneet siihen, että omilla jaloillaan seisova pyykkiteline on jatkuvasti esillä kodinhoitohuoneessa. Ainoastaan siivouspäivinä se on laitettu kasaan imuroinnin ajaksi. Kuivaustelineelle on vapaata lattiatilaa, mutta kyllähän se vähän haittaa takana oleville kaapeille kulkua.

Meillä on ulkona Duster-tuuletusteline ja nyt siitä on tehty uusi, sirompi Duster M, joka on kokonsa puolesta erittäin sopiva kodinhoitohuoneeseemme. Se mahdollistaa treenivaatteiden ja muun pyykin kuivatuksen kätevästi pienessä tilassa. Kun kuivattavaa ei ole, varret voi nopeasti kääntää seinälle, ja taas tarpeen tullen kääntää haluttu määrä varsia käyttöön. Teleskooppirakenteen ansiosta kuivatustilaa saa helposti kasvatettua. Duster korvaa nyt vanhan pyykkitelineen.

Dusterin asennus oli todella helppoa, koska mukana tuli ruuvit ja proput – tarvittaessa olisi onnistunut asennus vaikka kiviseinään. Lisäksi pakkauksessa on mukana kätevä sabluuna, jonka avulla ruuvinpaikat on helppo merkitä asennuskohtaan eikä mittailuja tarvita.

Dusterissa pyykki kuivuu nopeasti

Jo muutaman viikon käytön aikana olen huomannut, että Dusterin paksun varren päällä pyykki kuivuu paljon nopeammin kuin narulla. Lakanat on huomattavasti helpompi kuivattaa Dusterin varsien päällä kuin taiteilla monin kerroin pieneen pyykkitelineeseen. Dusterissa kuivatettu lakanapyykki on myös paljon sileämpää kuin telineessä kuivattu.

Tämän pienemmänkin Dusterin jokaisen varren kantavuus on 10 kg, joten tavallisen pyykin alla se ei tule vääntymään. Varsi kestää, että siihen ripustetaan henkareissa iso määrä vaatteita tai heitetään pieniä mattoja kuivumaan.

Talon rakennusvaiheessa mietimme ekologisuutta kaikissa valinnoissamme ja suosimme paikallisia tekijöitä ja lähellä valmistettuja tuotteita. Edelleen arjessa haluamme tehdä ekologisia ja kestäviä valintoja. Duster on valmistettu melkein naapurissa, Lempäälässä, ja sen avainlippu kertoo vastuullisuudesta ja laadusta. Uskon, että Duster kestää käytössämme pitkään, ja jo nyt se on helpottanut kuivausarkea.

[su_slider source=”media: 1882,1883,1884,1885″ width=”760″ height=”760″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Kesällä pyykki kuivataan ulkona isommassa Duster-tuuletustelineessä.

Kokemuksia vesitakasta

Kokemuksia vesitakasta

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja päälämmönlähteenä on Tulikiven varaava vesitakka. Kun takkaa lämmitetään, takan vaipassa kiertävä vesi lämpenee ja lähtee varaajalle ja sieltä se jaetaan edelleen lattialämmityspiiriin. Jos takalta ei tule lämmintä vettä kiertoon, varaajan sähkövastukset menevät päälle ja ottavat lämmitysvastuun.

Lämmitys pääosin kerran päivässä

10 kg polttopuita.
Normaali puumäärä, 10 kg.

Meillä takkaa lämmitetään keskimäärin kerran päivässä. Kerralla poltetaan yksi pesällinen ja puuta kuluu noin 10-12 kg. Kun pakkasta on 10 astetta tai enemmän, on tulet tehty sekä aamulla että illalla.

Vesitakka luovuttaa vähemmän säteilylämpöä kuin tavallinen takka, koska osa (noin 40 %) lämpöenergiasta sitoutuu veteen ja jakautuu lattialämmityksen kautta tasaisesti koko taloon. Koska takan 1600 kg kivimassaa varaa lämpöä, kiertoveteen johtuu lämpöä vielä vuorokausi takan lämmityksen jälkeenkin.

Muutama tunti takan lämmityksen jälkeen varaajalle tulee 40-44 -asteinen vesi. Vielä puoli vuorokautta lämmityksen jälkeenkin takalta tuleva vesi on liki 40-asteita. Kovalla pakkasella lattialämmityksen kiertoon lähtee 39-asteinen vesi ja silloin on syytä lämmittää takka kaksi kertaa päivässä, jos ei halua sähkön osallistuvan lämmitykseen. Pikkupakkasella lattialämmitykseen lähtevä vesi on noin 35-asteista ja silloin takan kertalämmitys riittää.

Arvioni mukaan 10 kilosta kuivaa puuta saadaan noin 3 kWh lämpöenergiaa, eli yksi pesällinen tuottaa noin 30 kWh lämpöenergiaa.

Kuvassa näkyy palkkeina päivittäinen sähkön kulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta huomaa, että sähkövastukset ovat paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.
Kuvassa näkyy palkkeina tammikuun 2018 päivittäinen sähkönkulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta (88 kWh) huomaa, että sähkövastukset ovat silloin paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.

 

Korvausilmasta kirjoitin täällä

Vesitakka lämmittää myös käyttövettä

Varaavan takan lämmittämän veden lämpötila ei riitä lämmittämään käyttövettä (+59 ᵒC) kokonaan, vaan osa käyttövedestä lämmitetään aina sähköllä. Silti käyttöveden lämmittämisessäkin takalla saadaan suuri säästö, kun vesi lämpiää puun poltolla 35-40 asteiseksi ja varaaja lämmittää sähköllä vain loput parikymmentä astetta.

Takassa valmistetaan ruokaa

Meillä takka ei suinkaan ole vain lämmönlähde, vaan se on myös ruoanvalmistusuuni. Laitamme ruokaa sekä haudutusuunissa että tulipesässä ritilällä. Tulipesässä alkulämpö on kovempi, mutta laskee nopeasti. Haudutusuunissa lämpö on tasaisempi ja pitkäkestoisempi. Sähköuunia on talvella käytetty todella vähän. Takassa paistuu niin pitsa, kanankoivet, nyhtöpossu, lasagne kuin uunikalakin. Yön yli hautunut hernekeitto on myös ylivertainen.

Eli olen tyytyväinen takkaan ja se toimii juuri niin kuin olin ajatellut. Ainoa negatiivinen yllätys oli takalta tulevien kupariputkien lämpölaajenemisesta aiheutuva napsuminen – putket nimittäin kulkevat makuuhuoneen poikki kotelossa varaajalle. Mutta nyt pakkasilla siihen on jo tottunut ja napse kertoo, että lämpöä riittää.

Takasta ja varaajasta kerroin tarkemmin täällä.
Kahta erityyppistä vesitakkaa vertailin täällä.

Ekologisten materiaalien ansiosta saatiin hyvä sisäilma

Ekologisten materiaalien ansiosta saatiin hyvä sisäilma

Aika kova rutistus kaikkineen on nyt takana. Talonäyttelyn jälkeen on pitänyt hetki vetää henkeä ja ladata akkuja.  Samalla on ollut mukava rauhassa tutustua taloon ja asettua asumaan.

Minulta on useasti kysytty mikä on parasta uudessa talossani. En ole osannut nimetä yhtä asiaa vaan summaan asian niin, että parasta on se, että talo on omien arvojeni mukainen. Rakennusprojektissani kantava ajatus on ollut tehdä mahdollisimman terve talo perinteisiä menetelmiä hyödyntäen. Rakenteiden hengittävyys on mielestäni ratkaisevassa asemassa talon terveyteen. Rakenteiden hengittävyydestä kirjoitin täällä. Valitessani rakennusteknisesti kestäviä ja ekologisia materiaaleja, sain myös terveellisen sisäilman.

Talonäyttelyssä sain runsaasti palautetta, että tässä talossa on helppo hengittää. Vieraana kävi useita sisäilmaongelmista altistuneita ihmisiä, jotka aistivat ilman epäpuhtaudet nopeasti. Sisäilmaongelmathan eivät suinkaan aina tarkoita homeita tai muita mikrobeja vaan kyseessä voi olla esim. rakennusmateriaaleista vapautuvia yhdisteitä. Uusissa taloissa sisäilman laatu voi olla heikko, jos rakenteissa on muoviyhdisteitä ja pinnoitukseen käytetään laminaattia, MDF-levyjä, muovipohjaisia maaleja… Kun sellaiseen taloon viedään vielä uusia huonekaluja ja uusia tekstiilejä, on kemikaalimyrsky valtaisa.

Tässä talossa ulkoseiniä vasten olevissa sisäseinissä on savirappaus. Savi on täysin päästötön luonnonmateriaali. Seinien savirappauksesta kirjoitin täällä. Katossa on päästötön savimaali (savimaalista kerroin blogissa aiemmin) ja lattiassa Parlan tammiparketti Piano, joka kuuluu parhaaseen mahdolliseen päästöluokkaan, M1 . Jos nuo kaikki liki 500 neliötä olisi tehty MDF- tai laminaattipinnoitteella, olisi liimojen ja muovien huoneilmaan erittämä kemikaalimäärä huomattava. Tuntuu helpottavalta, että tuollaisia päästöjä ei nyt ole.

Mielenkiinnolla nyt asutaan ja tarkkaillaan kuinka painovoimainen ilmanvaihto ja valittu lämmitysjärjestelmä toimii.

♥ Iltalehden toimittaja Sari Hawkins kiteytti taloni tarinan ja ekologiset valinnat hienosti tekstiin, kuviin ja videoon.

paneelit2

Robottiruohonleikkuri helpottaa arkea

Robottiruohonleikkuri helpottaa arkea

Myönnän, olen joskus sanonut vihaavani nurmikkoa. Mutta se ei ole totta. Rakastan hyvin hoidettua nurmikkoa, mutta vihaan sen leikkaamista äänekkäällä leikkurilla. Mikään ei ole tylsempää, kuin kävellä kuulosuojaimet korvilla edestakaisin pitkin pihaa. Tässä pihassa ei tarvitse kävellä leikkurin perässä, meille muutti sähkölammas-Late, eli Boschin robottiruohonleikkuri Indego 400 Connect.

Indego 400 on tarkoitettu pienille, alle 400 neliön nurmikoille. Tähän pihaan se sopii loistavasti, koska nurmiale on voin noin 100 neliötä. Late on hiljainen ja ekologinen – meillä se ladataan vieläpä aurinkosähköllä.

Bosch Indego Connect 400 ja tarvikkeet.
Toimitukseen kuuluu robottileikkuri, telakka, runsaasti rajauskaapelia, piikit, joilla kaapeli ankkuroidaan maahan ja selkeä käyttöohje.

Indego 400:n leikkuukorkeutta voi säätää 30-50 mm välillä. Tämä on loistava ominaisuus, koska esim. helteellä on järkevää nostaa leikkauskorkeutta, ettei nurmikko pala. Ja nyt uudella siirtonurmikolla aloitettiin 50 mm säädöillä ja vähitellen se lasketaan 30 mm:iin.

Nurmialueen reunoja kiertää kaapeli, joka kertoo leikkurille missä leikkuualue loppuu. Pihan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, että leikkuri leikkaa kaapeliin asti ja kääntyy vasta sen jälkeen. Kaapelin takana tarvitaan noin 25 cm kääntymistilaa leikkausalueen ulkopuolella. Olenkin pyrkinyt tekemään viereiset pinnat, kuten laatoituksen ja kukkapenkit, nurmialueen kanssa samaan tasoon, jotta Laten on helppo kääntyillä.

Rajauskaapeli asennetaan nurmikon pintaan, noin 5 cm leikkausalueen reunasta.
Rajauskaapeli asennetaan nurmikon pintaan, noin 5 cm leikkausalueen reunasta.

Robottileikkuri saa leikata nurmikon vaikka joka päivä. Se takaa, että nurmikko säilyy jatkuvasti siistinä. Kerralla leikataan vain muutama milli nurmiheinän latvaa ja se rasittaa nurmea huomattavasti vähemmän kuin harvoin tapahtuva leikkaus, jossa leikataan esim. puolet heinän pituudesta. Lyhyt nurmisilppu painuu helposti nurmikon tyvelle ja nurmisilpun sisältämät ravinteet jäävät nurmikon lannoitteeksi.

Kun leikkurin akku on lopussa, se palaa automaattisesti takaisin telakkaan lataukseen. Latautumisen jälkeen se jatkaa leikkausta siitä mihin on jäänyt. Sisäänrakennetun varashälytinjärjestelmän ansiosta Late saa touhuta pihalla ilman vahtimista. Ja jos se sattuu poistumaan alueelta, kännykkään tulee heti viesti ja leikkuri lukittuu. Logicut-navigointijärjestelmän ansiosta leikkuria voi ohjata etänä ja leikkurin voi esimerkiksi ajastaa leikkaamaan nurmikon haluttuina ajankohtina – vaikka loman aikana. En tiedä voiko ruohon leikkaus enää vaivattomampaa olla.

Alla olevalta videolta näkyy, kuinka järjestelmällisesti leikkuri leikkaa nurmea eikä sit tuntunut haittaavan edes nurmikolle unohtunut kasteluletku.

Lue siirtonurmikon asennuksesta.

PS. Leikkurilla on pakko olla nimi, koska se tuntuu lähes inhimilliseltä, niin viisas se on.

 

 

Yritysvierailu Oraksen hanatehtaalla

Yritysvierailu Oraksen hanatehtaalla

Minulla oli ilo päästä yritysvierailulle Oraksen tehtaalle. Tämä yritysvierailu oli vaikuttava. Etukäteen olin ajatellut, että pääsen näkemään hanojen kokoamista, mutta tosiasiassa näin koko tuotantoketjun aina hanarungon messinkiosien valamisesta ja hanan muoviosien valmistuksesta lähtien. Yli yllätys, että kaikki tapahtuu yhdessä ja samassa paikassa Raumalla.

Oras on loistava esimerkki siitä, miten moderni teknologia ja vihreät arvot sulautuva yhteen. Ekologisuus ja veden säästäminen ovat Oraksen toiminnan ydin. Jo 70-luvulla yritys toi markkinoille vipuhanan, joka mahdollisti veden ja energian säästön perinteisiin hanoihin nähden. 1990-luvun alussa Oras esitteli mikroprosessori-ohjatut kosketusvapaat hanat ja tällä hetkellä yritys onkin kosketusvapaiden hanojen markkinajohtaja.

Museokuva
Ensimmäisiä mikroprosessori-ohjattuja kosketusvapaita hanoja 1990-luvulta.

 

Kunnianhimo kehittää teknologisesti kehittyneitä ja vettä säästäviä ratkaisuja on muodostunut Oraksen toiminnan ytimeksi. Käyttäjäystävällisyys ja nykyaikainen muotoilu yhdistyvät hienosti ekologisuuteen.

 

Oras kierrättää

Oraksen tavoitteena on minimoida ympäristöhaitat koko tuotteen elinkaaren ajan. Yksi yrityksen periaate on kaikkien materiaalien kierrätys.

Hanojen pääraaka-aine on messinki, jota voidaan kierrättää.  Tehtaalla hanarunkojen valujäännös, ja mahdollisesti epämuotoisen hanarungot, sulatetaan ja käytetään uudelleen. Kotonakin kannattaa muistaa, että käytöstä poistettu hana kelpaa metallinkeräyspisteeseen. Myös hanojenmuoviosat ovat pääosin kierrätyskelpoista lämpömuovia.

 

Hanaideoita showroomista

Yritysvierailun lopuksi pääsin käymään hanojen showroomissa. Vaikuttuneena kaikesta tuotannossa näkemästäni, enää ei tarvinnut miettiä hanan merkkiä – nyt pääsin fiilistelemään hanamalleilla.

Valinnat tulevaan kotiini:

PesuallashanaMolempiin vessoihin Oras Cubista Pesuallashana käsisuihkulla ♥ Cubista-sarja on sopivan yksinkertainen ja moderni makuuni.

keittiohanaKeittiöön Cubista  Keittiöhana  ♥ Olin ajatellut keittiöön kosketusvapaata hanaa, mutta lopulta Cubista keittiöhanan malli miellytti eniten.

 

 

suihkuPesuhuoneeseen Optima Sadesuihkuhana ♥ Optimassa on kaikki mitä halusin: sadesuihku, tavallinen suihku ja vielä juoksuputki löylykiulun ja siivousämpärin täyttöä helpottamaan.

Huussille viherkatto

Huussille viherkatto

Huussin katolle rakentui 12 neliön viherkatto maksaruohosta. Valmiissa maksaruohomatossa on 10-12 eri lajia, joten luvassa on lehtimuotojen ja -värien sekä erilaisten kukkien iloinen sekoitus.

Maksaruohon istutus sujui nopeasti. 12 neliön katto pohjatöineen valmistui kahdessa tunnissa.
Maksaruohokatto istutetaan valmiista, noin neliön kokoisista maksaruoholevyistä.

Viherkatoilla hallitaan hulevesiä

Suuressa mittakaavassa viherkatoilla on iso merkitys kaupunkirakentamisessa. Viherkatot nimittäin vähentävät oleellisesti hulevesien määrää. Viherkatto sitoo 10-15 litraa vettä neliölle. Tuhannen neliön kattopinnalla se tarkoittaa jo 10.000-15.000 litraa vähemmän vettä viemäriverkostoon sateen jälkeen.

Viherkatot luovat myös viihtyisyyttä, koska tuovat vihreyttä tiiviiseen rakentamiseen. Viherkatto suojaa rakennusta helteeltä ja toisaalta eristää talvella.

Itselleni viherkatto on ensisijaisesti visuaalinen asia. On ihanaa katsella terassilta, aamupalapöydästä ja yläkerrasta kukkivaa kattoa!

Viherkattoa pihaverkkokaupasta

Suuriin kohteisiin viherkaton ostaminen onnistuu viherrakennusyritysten kautta avaimet käteen -periaatteella. Mutta  paljon enemmän selvittelyä vaati löytää toimittaja, jolta voi ostaa pienen määrän maksaruohomattoa. Onneksi löysin netistä Pihaverkkokaupan, josta pystyy ostamaan sekä kasvimattoja että tarvikkeita viherkaton rakentamiseen.

Viherkaton asennus

Huussin kattorakenteissa alimmaisena on tiivis pohjalaudoitus. Sen päällä on kaksinkertainen bitumikate. Kolmella reunalla on noin 10 cm reunat jo bitumikatteen alla, jotta viherkatto pysyy paikoillaan. Räystäälle paikallinen peltiseppä teki reikäpellistä listan, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Vanhalle katolle olisi voinut asentaa pellistä reunukset kaikille sivuille. Tässä alla on kuvasarja viherkaton asennuksesta:

[su_slider source=”media: 1679,1680,1682,1684,1685,1686,1687″ width=”760″ height=”400″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Viherkaton hoito

Maksaruohot ovat kestäviä ja sietävät hyvin kuivuutta. Heti istutuksen jälkeen niitä kastellaan useita kertoja viikossa niin kauan, että ne juurtuvat pohjahuopaan. Juurtumisen jälkeen kastelua tarvitaan vain pitkinä poutakausina.

Maksaruohot vaativat myös lannoitusta vähintään kerran vuodessa, jotta ne jaksavat kukkia vuodesta toiseen. Ilman lannoitusta vaatimattomat lajit valtaavat vähitellen alaa vaativimmilta. Aion kokeilla lannoitukseen pitkävaikutteisia luomulannoitteita, joissa on runsaasti kaliumia suhteessa typpeen.

Jo kaksi vuorokautta istutuksesta kasvit ovat nousseet terhakkaina pystyyn ja ensimmäiset nuput pullistelevat. Talonäyttelyssä katto on varmasti jo todella upea!

Kaksi päivää istutuksesta maksaruohot olivat jo näin pörheitä.
Kaksi päivää istutuksesta maksaruohot olivat jo näin pörheitä. Maksaruohomatossa kasvaa 10-12 eri lajia.

 

 

Huussi kaupunkipihaan

Huussi kaupunkipihaan

Nyt viikon verran on rakennustyömaalla ollut käytössä huussi. Kyllä, halusin kuivakäymälän pienelle kaupunkipihalleni. Kesällä ulkohuussi palvelee pihan monipuolista käyttöä. Pihapeleistä, grillipaikalta tai puutarhapuuhista on helppoa piipahtaa asioille ulkohuussiin.

Kuivakäymälä säästää vettä ja rahaa. Se mahdollistaa paikallisen ravinnekierron omalla tontilla, kun kuivakäymälään kertyvät ravinteikkaat jätökset voidaan hyötykäyttää oman puutarhan lannoitukseen. Siksi uskon käyväni huussissa ahkerasti.

Saako kaupunkipihaan rakentaa huussin?

Käymäläjätteen käsittelyä säätelee jätelaki. Se mahdollistaa käymäläjätteen käsittelyn myös taajamassa. Lisäksi saattaa olla kuntakohtaisia tiukennuksia jätteenkäsittelyyn. Siksi kannattaa olla yhteydessä paikalliseen jätehuoltoviranomaiseen jo ulkohuussin suunnitteluvaiheessa.

Täällä Valkeakoskella asia hoitui helposti: Lupaa kysyessäni asia kohtasi vain ihastuneita kommentteja, että mahtava asia, että joku edistää kuivakäymäläkulttuuria myös taajamassa! Tosin rakennusvalvonnassa olin jo luvannut, että kuivakäymälä sijoitetaan sille reunalle tonttia, joka rajoittuu puistoon. Käymäjätekompostori tai ulkohuussi on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän rajasta, ellei asiasta ole erikseen sovittu naapurin kanssa.

[su_slider source=”media: 1637,1638,1639,1642″ width=”560″ height=”380″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Rakentamisen lomassa on mukava piipahtaa kuivakäymälässä.Valitsin Biolan Kompostikäymälän

Varsinaisen käymälälaitteen valinta oli helppo. Minulla on kesämökillä ollut 15 vuotta Biolan Kompostikäymälä, joka on toiminut moitteetta. Siksi en edes harkinnut muita käymälämalleja.

Kompostikäymälän säiliö on kauttaaltaan lämpöeristetty, joten se ihan oikeasti kompostoi kaikki jätökset. Tyhjennysvaiheessa alaosan luukusta saa lapioida täysin hajutonta ja multamaista kompostia. Tämä on myös siksi superhyvä kuivakäymälämalli, että samassa säiliössä voi kompostoida keittiön biojätteet.

Huussin stailaus

Huussi on samassa rakennuksessa kasvihuoneen kanssa. Huussin sisäseinät rapattiin ruskealla pohjasavella. Halusin, että jossain on nähtävillä karkea ja luonnollinen ruskea savi – sitten vaikka huussissa!

Kieltämättä tuo ruskea savi näyttää hieman tunkkaiselta. Seuraavaksi pitääkin alkaa miettiä huussin stailausta. Jospa sisäkatto ja lattia olisivatkin valkoiset, niin saataisiin hieman valoisuutta. Viimeistään kesälomalla paneudun huussin sisustamiseen – nyt riittää, että siellä voi käydä asioimassa maalaustöiden lomassa.

Sisäkattopaneelien käsittely savimaalilla

Sisäkattopaneelien käsittely savimaalilla

Sisäkattomateriaali mietitytti pitkään. Halusin sisäkattoihin aitoa puuta, mutta en lakattua paneelia. Markkinoilla on ihastuttavan rouheita ja eläväpintaisia sisustuspaneeleita, kuten Siparilan Struktuuri. Ulkonäkönsä puolesta kelpuuttaisin sen ilomielin kattooni. Valitettavasti hinta on minun budjetilleni liian kova. Paneelit on myös käsitelty vettä hylkiviksi, minkä seurauksena puun luonnollinen hengittävyys on hävinnyt.

 

Sisäkattopaneeli teettämällä

Timpuri-Jarin kanssa ideoimme sisäkattomateriaaliksi sisustuspaneeleita edullisempaa ulkoseinäpaneelia. Lopulta kuitenkin päädyin paikallisen sahan, Metsä-Tappuran, valmistamaan sisäkattopaneeliin. Paneeli räätälöitiin täysin toiveideni mukaiseksi: Paneelien väliin jää 5 mm rako ja paneelin pinta karhennettiin muistuttamaan raakalautaa.

Metsä-Tappuran valmistaman paneelien väliin jää 5 mm rako ja paneelin pinta on karhennettu.
Metsä-Tappuran valmistaman paneelien väliin jää 5 mm rako ja paneelin pinta on karhennettu.

Maalivalinta sisäkattoon

Earthborn savimaali on erittäin hengittävä.
Earthborn savimaali on erittäin hengittävä.

Toiveena on valkoinen sisäkatto. Kävin rautakaupan maaliosastolla selvittelemässä kuinka tällainen karheapintainen kuusipaneeli kannattaisi käsitellä. Suositus oli paneelikattopohjuste ja sen päälle maali. Pohjuste tekee puun pintaan sellaisen kalvon, ettei pihka tai mikään muukaan pääse maalin läpi. Taas siis sama tilanne, että puusta tehdään täysin hengittämätön. Siispä aloin selvitellä hengittäviä vaihtoehtoja.

Villecon  kautta löysin Earthborn savimaalin. Se on hajuton, erittäin hengittävä ja absorboi kosteutta. Savimaali on hyvä valinta etenkin astmasta ja allergiasta kärsiville.

Maali peittää todella hyvin sen kiinteiden aineiden suuren osuuden vuoksi. Yllättävää, että maali levittyy helposti ja tasaisesti – tykkään kovasti! Levitän maalin pensselillä. Tavoitteena on päästä yhdellä käsittelykerralla, koska kerralla maalauspukille mahtuu 10 lautaa ja kaikkiaan maalattavaa on 1,3 kilometriä! Maali on kuivuttuaan todella kovaa, joten se on maalausvaiheessa puhdistettava huolellisesti ponteista.

Kerralla maalauspukille mahtuu 10 lautaa ja kaikkiaan maalattavaa on 1,3 kilometriä!
Kerralla maalauspukille mahtuu 10 lautaa ja kaikkiaan maalattavaa on 1,3 kilometriä!

Jännä nähdä miltä paneeli näyttää katossa!

Savilaastilla rouhea pinta sisäseiniin

Savilaastilla rouhea pinta sisäseiniin

Savipinnat ovat rouheita ja niillä saa hyvää vastapainoa sileille levyseinille. Mutta ennen kaikkea savi on lisäaineeton, hengittävä ja terveellinen materiaali, joka tasaa huoneilman kosteutta, on paloturvallinen ja sillä on myös hyvät akustiset ominaisuudet.

Saviseinien työstämisestä ei juurikaan ole ohjeita saatavilla. Näiden seinien työstöön vinkkejä antoi Dyynaamiset rakenteet ry:n Juho Laaksonen. Hän auttoi oikeiden materiaalien hankinnassa ja teki malliseinän. Silti aika montaa asiaa joutui pohtimaan ja hämmästelemään laastia levittäessä. Mutta onneksi savi on kostutuksen jälkeen uudelleen työstettävissä. Savi kovettuu kuivumalla ilman kemiallisia aineita, joten se mahdollistaa seinien pinnan viimeistelyn vaikka vuosienkin päästä. Toisaalta myös seiniin tulevat kolhut tai taulunreiät on helppo paikata kostuttamalla vaurioitunut kohta ja tasoittamalla se uudelleen. Ekologista on, että savi voidaan tarvittaessa käyttää uudestaan tai palauttaa takaisin luontoon.

Kun juonesta sai kiinni, riuska mies teki pohjat yhteen huoneeseen päivässä. Pintasaven työstö oli vieläkin nopeampaa.

Savirappauksen työstö:

  1. Puukuitulevyn päälle levitetään ohut kerros pohjasavea.
  2. Pohjasaven päälle painetaan juuttikankainen verkko, joka lujittaa seinärakennetta.
  3. Verkon päälle tasataan ohut kerros pohjasavea niin, että verkko peittyy.
  4. Seinän annetaan kuivua. Meillä kuivumiseen meni 2-3 päivää.
  5. Päällimmäiseksi rapataan ohut kerros (2-3 mm) halutun väristä hienojakoista pintasavea.

 

[su_slider source=”media: 1570,1572,1571,1573,1574,1575″ width=”560″ height=”380″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Savirappauksia voidaan tehdä myös tavalliseen kipsilevypintaan. Jos olemassa oleva seinärakenne on hengittämätön, savirappaus ei tee siitä hengittävää tai ekologista, mutta savi parantaa tilan kosteustasapainoa, akustiikkaa ja ilmanlaatua.

Saveen ei ole lisätty väriaineita, vaan savea löytyy luonnostaan useissa eri sävyissä. Värivalintaa pohdin täällä.  Parven seinään, makuuhuoneeseen ja lapsen huoneeseen laitettiin The Natural Building Companyn valkoinen pintasavi. Työhuoneeseeni valitsin pintalaastin, jossa on 50 % valkoista ja 50 % beigeä.

Keittiön ja olohuoneen seinät työstetään Villecon savituotteilla ja ammattitaidolla. Keittiön välitilaan tulee savi ja se pitää päällystää, etteivät vesiroiskeet haittaa. Yksi keittiön seinistä on kipsilevyä, joka vaatii pohjustuksen. On parasta, että ammattilainen tekee nämä erikoistyöt.

Työhuoneen valmista saviseinää. Väri on 50 % beige ja 50 % valkoinen.

Työhuoneen valmista saviseinää. Väri on 50 % beige ja 50 % valkoinen.

 

Aikaisempia savikirjoituksia:

Savivalu välipohjaan – video työvaiheista

Hurahdus saveen – savi materiaalina rakentamisessa