mustaamultaa
Tuliko unelmista totta?

Tuliko unelmista totta?

Vuosi on vaihtumassa ja yhtäkkiä huomaan pohtivani millaista on ollut asua reilut neljä vuotta omien toiveitteni mukaan suunnitellussa ja toteutetussa talossa. Mikä talossa on ollut hyvää, mitkä asiat ovat aiheuttaneet harmitusta?

Ensimmäiseksi täytyy todeta, että fiilikset ovat ilman muuta vahvasti plussan puolella, mitään isoja pettymyksiä ei ole tarvinnut kohdata.

Jälkikäteen ajateltuna otin ihan mielettömän ison riskin, niin taloudellisesti kuin osaamisen ja jaksamisenkin kannalta, kun lähdin toteuttamaan omakotitaloa, joka ei ollut mikään pakettiratkaisu. Talossa on monia valtavirrasta poikkeavia ja kokeileviakin ratkaisuja; esim. Savirappaus sisäseiniin, välipohjavalu savesta, painovoimainen ilmanvaihto, puulämmitys ja vesitakka. Onneksi matkan varrella tutustuin luotettaviin ja osaaviin ihmisiin, jotka mahdollistivat tämän kaiken. Minulla oli projektissa mukana onnea.

Savi ihastuttaa

Valitsin sisäseinien savirappauksen kosteusteknisistä syistä. Halusin, että rakenteet ovat varmasti dynaamiset. Saven upea ulkonäkö tuli ikään kuin bonuksena. En voisi kuvitella mitään kauniimpaa kuin saviseinä. Ja jos siihen tulee kolhu, se on tarvittaessa nopea korjata – paljon kiitollisempi kuin levytetty kipsiseinä.

Minulta on kyselty kuinka välipohjan savivalu on toiminut lattialämmityksen kanssa. Koska yläkerta on osittain avointa tilaa, alhaalta nousee sinne lämpöä ja yläkerran lattialämmityksellä harvoin on todellista lämmitystarvetta. Mutta savi tuntuu johtavan lämpöä hyvin. Paljas savipinta, jota on työhuoneessani, on toisaalta myös yllättävän kylmä paljaaseen jalkaan, kun lämmitys ei ole päällä. Helteellä kani tykkää loikoilla savilattialla.

Työhuoneessa savilattian viimeistely tehtiin pellavaöljyllä. Savipinta kestää pyyhkimistä, mutta on kyllä vaikeampi pitää puhtaana kuin parketilla päällystetty osuus. Olen lopulta tyytyväinen, että savipinnoite jätettiin vain työhuoneeseeni.

Oma työhuone välttämätön

Tein jo ennen koronaa osan viikosta etätöitä ja siksi taloon on suunniteltu juuri tarpeisiini sopiva työhuone. Se on ollut kultaakin kalliimpi nyt, kun välillä kaikki ovat olleet etänä.

Vesitakka on loistava

Vesitakasta kirjoitin jo aiemmin ja edelleen olen sitä mieltä, että se on loistava keksintö. Harmi vaan, että rakentajat eivät ole sitä löytäneet eikä tuote ole enää Tulikiven hinnastossa.

Vesitakkaan oleellisesti liittyvä varaaja sen sijaan on tuottanut pariin otteeseen päänvaivaa. Se ei jakanut lämpöä kuten piti, vaan takan lämmityksen jälkeen ainoastaan varaajan lämpötila nousi. Paljastui, että suntti, siis lämmönsiirtoa säätelevä venttiili, oli rikki. Kyseessä oli maanantaikappale, koska pitäisihän tuollaisen osan kai useita vuosia kestää. Vaihdon jälkeen kaikki on toiminut hienosti.

Ainoa pettymyksen aihe

Sauna, tai tarkemmin ottaen saunan viimeistelyyn käytetty puumateriaali, on ollut ainoa pettymys. Sauna tuli täydellisenä pakettina Harvialta. Itse valitsin sekä lauteisiin, seiniin että kattoon materiaaliksi lämpökäsitellyn haavan. Lukemani perusteella sen piti olla aivan erityisen hieno materiaali ja todella kestävä. Kuinka kävikään? Puu lähti melko nopeasti sinistymään. Lauteet on nyt hiottu jo kaksi kertaa ja käsitelty sen jälkeen laudesuojalla. Annoin asiasta palautetta Harvialle. Kuulemma sinistyminen on lämpökäsitellyn puun ominaisuus ja sitä voi vähentää kuivaamalla lauteet rätillä jokaisen saunakerran jälkeen. Kuinka kätevää. Epäilen, että laudepuut on myös asennettu väärinpäin, koska osaan niistä on syntynyt pieniä painanteita, joihin vesi jää. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että saunaremontti tulee eteen nopeammalla aikataululla kuin osasin odottaa.

Talosta tuli unelmien koti

Edelleen joka päivä tunnen kiitollisuuta, että talosta tuli unelmien koti. Hyvä sisäilma, edulliset asumiskustannukset ja toimiva kokonaisuus. Ja uniikki, maailman ainoa tällainen talo.

Ekologista pyykinkuivausta

Ekologista pyykinkuivausta

Melontakausi on alkanut. Kuivatusta vaativia anorakkeja, housuja ja tossuja tulee sisälle tasaiseen tahtiin. Liikunnallisen perheen pyykkivuori on muutenkin keskivertoasujan pyykkimäärää suurempi. Lähes aina kuivuu joko pestyjä vaatteita tai tuuletusta kaipaavia treeniasuja, normaalin pyykin lisäksi.

Meillä pyykkihuolto poikkeaa monen muun perheen rutiineista, koska meillä ei ole kuivausrumpua. Narukuivaus oli arvovalinta. Rumpukuivaus vie karkeasti laskien tuplamäärän energiaa pyykinpesuun verrattuna. Narukuivaus on mahdollisuus vähentää pyykkihuollon aiheuttamaa energiankulutusta.

Duster vapauttaa lattiapinta-alaa

Olimme jo tottuneet siihen, että omilla jaloillaan seisova pyykkiteline on jatkuvasti esillä kodinhoitohuoneessa. Ainoastaan siivouspäivinä se on laitettu kasaan imuroinnin ajaksi. Kuivaustelineelle on vapaata lattiatilaa, mutta kyllähän se vähän haittaa takana oleville kaapeille kulkua.

Meillä on ulkona Duster-tuuletusteline ja nyt siitä on tehty uusi, sirompi Duster M, joka on kokonsa puolesta erittäin sopiva kodinhoitohuoneeseemme. Se mahdollistaa treenivaatteiden ja muun pyykin kuivatuksen kätevästi pienessä tilassa. Kun kuivattavaa ei ole, varret voi nopeasti kääntää seinälle, ja taas tarpeen tullen kääntää haluttu määrä varsia käyttöön. Teleskooppirakenteen ansiosta kuivatustilaa saa helposti kasvatettua. Duster korvaa nyt vanhan pyykkitelineen.

Dusterin asennus oli todella helppoa, koska mukana tuli ruuvit ja proput – tarvittaessa olisi onnistunut asennus vaikka kiviseinään. Lisäksi pakkauksessa on mukana kätevä sabluuna, jonka avulla ruuvinpaikat on helppo merkitä asennuskohtaan eikä mittailuja tarvita.

Dusterissa pyykki kuivuu nopeasti

Jo muutaman viikon käytön aikana olen huomannut, että Dusterin paksun varren päällä pyykki kuivuu paljon nopeammin kuin narulla. Lakanat on huomattavasti helpompi kuivattaa Dusterin varsien päällä kuin taiteilla monin kerroin pieneen pyykkitelineeseen. Dusterissa kuivatettu lakanapyykki on myös paljon sileämpää kuin telineessä kuivattu.

Tämän pienemmänkin Dusterin jokaisen varren kantavuus on 10 kg, joten tavallisen pyykin alla se ei tule vääntymään. Varsi kestää, että siihen ripustetaan henkareissa iso määrä vaatteita tai heitetään pieniä mattoja kuivumaan.

Talon rakennusvaiheessa mietimme ekologisuutta kaikissa valinnoissamme ja suosimme paikallisia tekijöitä ja lähellä valmistettuja tuotteita. Edelleen arjessa haluamme tehdä ekologisia ja kestäviä valintoja. Duster on valmistettu melkein naapurissa, Lempäälässä, ja sen avainlippu kertoo vastuullisuudesta ja laadusta. Uskon, että Duster kestää käytössämme pitkään, ja jo nyt se on helpottanut kuivausarkea.

[su_slider source=”media: 1882,1883,1884,1885″ width=”760″ height=”760″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Kesällä pyykki kuivataan ulkona isommassa Duster-tuuletustelineessä.

Kokemuksia vesitakasta

Kokemuksia vesitakasta

Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja päälämmönlähteenä on Tulikiven varaava vesitakka. Kun takkaa lämmitetään, takan vaipassa kiertävä vesi lämpenee ja lähtee varaajalle ja sieltä se jaetaan edelleen lattialämmityspiiriin. Jos takalta ei tule lämmintä vettä kiertoon, varaajan sähkövastukset menevät päälle ja ottavat lämmitysvastuun.

Lämmitys pääosin kerran päivässä

10 kg polttopuita.
Normaali puumäärä, 10 kg.

Meillä takkaa lämmitetään keskimäärin kerran päivässä. Kerralla poltetaan yksi pesällinen ja puuta kuluu noin 10-12 kg. Kun pakkasta on 10 astetta tai enemmän, on tulet tehty sekä aamulla että illalla.

Vesitakka luovuttaa vähemmän säteilylämpöä kuin tavallinen takka, koska osa (noin 40 %) lämpöenergiasta sitoutuu veteen ja jakautuu lattialämmityksen kautta tasaisesti koko taloon. Koska takan 1600 kg kivimassaa varaa lämpöä, kiertoveteen johtuu lämpöä vielä vuorokausi takan lämmityksen jälkeenkin.

Muutama tunti takan lämmityksen jälkeen varaajalle tulee 40-44 -asteinen vesi. Vielä puoli vuorokautta lämmityksen jälkeenkin takalta tuleva vesi on liki 40-asteita. Kovalla pakkasella lattialämmityksen kiertoon lähtee 39-asteinen vesi ja silloin on syytä lämmittää takka kaksi kertaa päivässä, jos ei halua sähkön osallistuvan lämmitykseen. Pikkupakkasella lattialämmitykseen lähtevä vesi on noin 35-asteista ja silloin takan kertalämmitys riittää.

Arvioni mukaan 10 kilosta kuivaa puuta saadaan noin 3 kWh lämpöenergiaa, eli yksi pesällinen tuottaa noin 30 kWh lämpöenergiaa.

Kuvassa näkyy palkkeina päivittäinen sähkön kulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta huomaa, että sähkövastukset ovat paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.
Kuvassa näkyy palkkeina tammikuun 2018 päivittäinen sähkönkulutus sekä viivakuvaajana ulkolämpötila. 16.1. kävi inhimillinen erehdys ja unohtui laittaan takkaan tulet, vaikka pellit oli jo aukaistu. Sähkön kulutuksesta (88 kWh) huomaa, että sähkövastukset ovat silloin paikanneet takkaa. Ja koska savupelti oli auki, korvausilmakanavasta tuli erittäin raikasta talvi-ilmaa takalle ja jäähdytti sitä vielä enemmän.

 

Korvausilmasta kirjoitin täällä

Vesitakka lämmittää myös käyttövettä

Varaavan takan lämmittämän veden lämpötila ei riitä lämmittämään käyttövettä (+59 ᵒC) kokonaan, vaan osa käyttövedestä lämmitetään aina sähköllä. Silti käyttöveden lämmittämisessäkin takalla saadaan suuri säästö, kun vesi lämpiää puun poltolla 35-40 asteiseksi ja varaaja lämmittää sähköllä vain loput parikymmentä astetta.

Takassa valmistetaan ruokaa

Meillä takka ei suinkaan ole vain lämmönlähde, vaan se on myös ruoanvalmistusuuni. Laitamme ruokaa sekä haudutusuunissa että tulipesässä ritilällä. Tulipesässä alkulämpö on kovempi, mutta laskee nopeasti. Haudutusuunissa lämpö on tasaisempi ja pitkäkestoisempi. Sähköuunia on talvella käytetty todella vähän. Takassa paistuu niin pitsa, kanankoivet, nyhtöpossu, lasagne kuin uunikalakin. Yön yli hautunut hernekeitto on myös ylivertainen.

Eli olen tyytyväinen takkaan ja se toimii juuri niin kuin olin ajatellut. Ainoa negatiivinen yllätys oli takalta tulevien kupariputkien lämpölaajenemisesta aiheutuva napsuminen – putket nimittäin kulkevat makuuhuoneen poikki kotelossa varaajalle. Mutta nyt pakkasilla siihen on jo tottunut ja napse kertoo, että lämpöä riittää.

Takasta ja varaajasta kerroin tarkemmin täällä.
Kahta erityyppistä vesitakkaa vertailin täällä.

Puoli vuotta valmistumisen jälkeen

Puoli vuotta valmistumisen jälkeen

Nyt on tasan puoli vuotta Talonäyttelystä. Se aika on asuttu ja eletty tässä uudessa kodissa ja blogi on viettänyt hiljaiseloa. Jokainen rakentaja ja rakennuttaja varmasti osaa samaistua tilanteeseen, kun viimeisten kuukausien aikana on ylittänyt itsensä ja jaksamisensa, ei rakentaminen tai siitä kirjoittaminen enää maistu kovin makealta.

On ollut ihanaa elää ihan tavallista arkea: ulkoilla, urheilla, viettää aikaa läheisten kanssa ja välillä ihan vain olla. Nyt taas tuntuu, että elämä palaa uomiinsa.

Tuntuu hyvältä, että talo valmistui näyttelyyn, jossa kaiken piti olla valmista. Ei sitten jäänyt viimeiset listat kiinnittämättä tai piha laittamatta. Vaikka rakennusaika oli kiivas, ensi kevättä voi odottaa rauhallisin mielin. Lumen alta paljastuu puutarha ja toivottavasti saamme nauttia niistä lukuisista sipulikukista, jotka istutin ennen syyspakkasia.

Nyt on taas sen verran uutta virtaa, että voin valottaa miten uusi talo toimii. Tosi moni on kysellyt etenkin lämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Seuraavissa postauksissa kerron niistä. Mutta nyt ensin talviseen luontoon suksien kanssa nauttimaan pikkupakkasesta 🙂

talo

Nerokas tuuletusteline helpottaa arkea

Nerokas tuuletusteline helpottaa arkea

Talon suunnitteluvaiheessa käytin melko paljon aikaa miettimiseen missä olisi järkevä paikka tuuletustelineelle ja pyykkinaruille. Mattoja tamppaan vain muutaman kerran vuodessa, mutta petivaatteiden tuuletus on säännöllisempää. Ja koska meillä ei ole kuivausrumpua, pyykkiteline on käytössä monta kertaa viikossa. Mutta mihin telineet voisi pienellä tontilla piilottaa? Olisi kätevää, että matka ovelta olisi suhteellisen lyhyt ja lumisenakin talvena telineelle pääsisi ilman lumitöitä.

Varaston taakse katseiden ulottumattomiin sijoitettavat häkkyrät sain onneksi unohtaa siinä vaiheessa, kun löysin Dusterin. Duster-tuuletusteline kiinnitetään seinään ja kun se ei ole käytössä, se on todella huomaamaton. Meillä oivallinen paikka tuuletustelineelle löytyi autokatoksesta. Katoksessa tuuletus ja pyykin kuivaus onnistuu säällä kuin säällä. Katos on niin pitkä, että auto mahtuu tuuletuksen aikanakin katokseen. Kun teline ei ole käytössä, auto mahtuu vaivatta sen viereen.

Koneellinen pyykkiä Dusterissa.
Koneellinen pyykkiä Dusterissa.

Kuten kuvista huomaa, meillä tuuletustelinettä on käytetty etupäässä pyykin kuivaamiseen. Lakanat kuivuvat nopeasti eikä niihin jää narun jälkiä. Paidat voi kuivattaa henkareissa tai sujauttaa hihasta Dusterin varteen.

Lakanat kuivuvat sileiksi ja pesty peittokin kuivuu nopeasti paksun varren päällä, kun ilma kiertää välissä.
Lakanat kuivuvat sileiksi ja pesty peittokin kuivuu nopeasti paksun varren päällä, kun ilma kiertää välissä.

Viime viikonlopun kostean telttailukelin jälkeen tajusin, että Duster on oivallinen paikka saada retkikamppeet kuivaksi. Enää ei tarvitse viedä roskaista telttaa pesuhuoneeseen kuivumaan! Ja koska autokatos on epäviralliselta nimeltään tuulitunneli, kaikki kuivuu hetkessä.

Retkivarusteet kuivuvat nopeasti Dusterissa.
Retkivarusteet kuivuvat nopeasti Dusterissa.

Ekologisten materiaalien ansiosta saatiin hyvä sisäilma

Ekologisten materiaalien ansiosta saatiin hyvä sisäilma

Aika kova rutistus kaikkineen on nyt takana. Talonäyttelyn jälkeen on pitänyt hetki vetää henkeä ja ladata akkuja.  Samalla on ollut mukava rauhassa tutustua taloon ja asettua asumaan.

Minulta on useasti kysytty mikä on parasta uudessa talossani. En ole osannut nimetä yhtä asiaa vaan summaan asian niin, että parasta on se, että talo on omien arvojeni mukainen. Rakennusprojektissani kantava ajatus on ollut tehdä mahdollisimman terve talo perinteisiä menetelmiä hyödyntäen. Rakenteiden hengittävyys on mielestäni ratkaisevassa asemassa talon terveyteen. Rakenteiden hengittävyydestä kirjoitin täällä. Valitessani rakennusteknisesti kestäviä ja ekologisia materiaaleja, sain myös terveellisen sisäilman.

Talonäyttelyssä sain runsaasti palautetta, että tässä talossa on helppo hengittää. Vieraana kävi useita sisäilmaongelmista altistuneita ihmisiä, jotka aistivat ilman epäpuhtaudet nopeasti. Sisäilmaongelmathan eivät suinkaan aina tarkoita homeita tai muita mikrobeja vaan kyseessä voi olla esim. rakennusmateriaaleista vapautuvia yhdisteitä. Uusissa taloissa sisäilman laatu voi olla heikko, jos rakenteissa on muoviyhdisteitä ja pinnoitukseen käytetään laminaattia, MDF-levyjä, muovipohjaisia maaleja… Kun sellaiseen taloon viedään vielä uusia huonekaluja ja uusia tekstiilejä, on kemikaalimyrsky valtaisa.

Tässä talossa ulkoseiniä vasten olevissa sisäseinissä on savirappaus. Savi on täysin päästötön luonnonmateriaali. Seinien savirappauksesta kirjoitin täällä. Katossa on päästötön savimaali (savimaalista kerroin blogissa aiemmin) ja lattiassa Parlan tammiparketti Piano, joka kuuluu parhaaseen mahdolliseen päästöluokkaan, M1 . Jos nuo kaikki liki 500 neliötä olisi tehty MDF- tai laminaattipinnoitteella, olisi liimojen ja muovien huoneilmaan erittämä kemikaalimäärä huomattava. Tuntuu helpottavalta, että tuollaisia päästöjä ei nyt ole.

Mielenkiinnolla nyt asutaan ja tarkkaillaan kuinka painovoimainen ilmanvaihto ja valittu lämmitysjärjestelmä toimii.

♥ Iltalehden toimittaja Sari Hawkins kiteytti taloni tarinan ja ekologiset valinnat hienosti tekstiin, kuviin ja videoon.

paneelit2

Valmiin talon esittely

Valmiin talon esittely

Talo on valmis ja viikko sitten oli lopputarkastus. Talonäyttelyn jälkeen on lupa muuttaa heti asumaan.

Tämänhetkiset tuntoni rakennusprojektista on ansiokkaasti tiivistänyt Almamedian toimittaja Sirpa Rauhaniemi. Pääset lukemaan  Aamulehden jutun tästä.

 

Tässä pieniä kuvamaistiaisia miltä valmiissa talossa näyttää.

Portaikko

Suunnitteluvaiheessa pelkäsin, että portaista tulee olohuoneen välttämätön paha, joka pilaa tunnelman. Mutta portaista tulikin niin kauniit, että ne ovat yksi hienoimmista elementeistä talossa. Lasikaiteen läpi käsijohteeseen upotettu valo näkyy kauniisti koko tilaan. Portaat toteutti mittatilaustyönä paikallinen Jalanti-porras.

Asuintiloissa on aito ekologinen puulattia. Halusin mahdollisimman vaaleat lattiapinnat ja Parlan Tammi Piano sopii täydellisesti väreihin. Se oli helppo asentaa. Parketti on pitkäikäinen valinta, koska se voidaan tarvittaessa hioa ja pintakäsitellä uudelleen.

Erityisen tyytyväinen olen myös Pislan takkavälineisiin ja puunkantotelineeseen – ne  ovat paitsi todella tarpeelliset, myös erittäin kauniit.

Vallilan Tiira-verhot sopivät täydellisesti saviseinän väriin.
Vallilan Tiira-verhot sopivät täydellisesti saviseinän väriin.

 

Keittiö on Puustellia. Tammiset työtasot on teetetty paikallisella puusepällä.
Keittiö on Puustellia. Tammiset työtasot on teetetty paikallisella puusepällä.

 

Tyttären huoneessa riittää valoa. Vallilan Iltalento -kuosi on tässä sinisenä.
Tyttären huoneessa riittää valoa. Vallilan Iltalento -kuosi on tässä sinisenä.

 

[su_slider source=”media: 1792,1797,1795,1796,1794,1791,1798,1799″ width=”720″ height=”800″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Kunnollinen sadevesijärjestelmä nostaa talon arvoa

Kunnollinen sadevesijärjestelmä nostaa talon arvoa

Vaikka tätä taloa on tehty tiukalla budjetilla eikä missään valinnoissa ole pröystäilty, tietyt perusasiat olen halunnut toteutettavan todella laadukkaasti. Yksi tällainen on sadevesijärjestelmä. Toimiva sadeveden poisto on ratkaisevassa asemassa talon terveyteen.

Vesivekin Arvo-sadevesijärjestelmä on alumiinia ja siksi sillä on 100 vuoden puhkiruostumattomuustakuu. Arvon kannakkeet ovat markkinoiden vahvimmat ja ne kestävät hyvin myös lumikuormat. Ja koska kannakkeet ovat kourun ulkopuolella, kourujen puhdistus on helppoa. Arvo-kouru on myös tavanomaista kourua syvempi, joten vettä mahtuu virtaamaan enemmän. Ja ekologisuuden näkökulmasta kotimainen Arvo on loistotuote, koska se on pitkäikäinen ja valmistuksessa hyödynnetään kierrätettyä alumiinia.

Arvo-sadevesijärjestelmä tehdään paikanpäällä mittatilaustyönä, joten vuotavia liitoksia ei ole.
Arvo-sadevesijärjestelmä tehdään paikanpäällä mittatilaustyönä, joten vuotavia liitoksia ei ole.

Sain Vesivekin suunnittelijalta jo rakentamisen alkuvaiheessa hyvät vinkit kuinka rännit, syöksyt ja etenkin kattoturvatuotteet kannattaa sijoittaa. Tuntui mukavalta, kun asiantuntija pohti nämä asiat puolestani. Ainoa mikä jäi päätettäväkseni oli väri. Ja sitäkin luonnollisesti vaihdoin projektin aikana 😉

Aluksi halusin valkoiseen taloon valkoiset syöksyt ja kaikki muut tuotteet mustana. Olen joskus katsellut uudehkoissakin taloissa, kuinka valkoiset sadevesikourut ovat värjäytyneet julkisivultaan mustiksi tai vihreiksi. Arvo-kouruissa tosin on nerokas huullos kourun yläpäässä estämässä sadeveden valumista kourun ulkopintaa pitkin. Eli sen puolesta olisi voinut valita valkoiset kourut. Olen kuitenkin tyytyväinen lopulliseen valintaani, että kaikki tuotteet ovat mustia – ne tuovat taloon sopivasti särmää.

[su_slider source=”media: 1773,1777,1775,1780,1781,1778″ width=”760″ height=”400″ responsive=”no” arrows=”no” pages=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

 

Vesirosvo kerää kasteluvettä

Olen pyrkinyt perustamaan puutarhan niin, että kasvit on istutettu niille sopiville kasvupaikoille ja multaa on riittävästi. Se vähentää kastelutarvetta. Silti kasvihuone ja ruukkuistutukset tulevat tarvitsemaan säännöllistä kastelua. Niinpä Vesivekin suunnittelija suositteli minulle sadeveden keräystä vesirosvolla suoraan syöksytorvesta. Vesirosvon kyljessä on liitin Ø19 mm puutarhaletkulle . Sadeveden keräysastia voi olla kaukanakin vesirosvosta, kunhan astian pinta on alempana kuin vesirosvo, jotta vesi pääsee virtaamaan.

Vesirosvon kyljessä on liitin Ø19 mm puutarhaletkulle.
Vesirosvon kyljessä on liitin Ø19 mm puutarhaletkulle.

Robottiruohonleikkuri helpottaa arkea

Robottiruohonleikkuri helpottaa arkea

Myönnän, olen joskus sanonut vihaavani nurmikkoa. Mutta se ei ole totta. Rakastan hyvin hoidettua nurmikkoa, mutta vihaan sen leikkaamista äänekkäällä leikkurilla. Mikään ei ole tylsempää, kuin kävellä kuulosuojaimet korvilla edestakaisin pitkin pihaa. Tässä pihassa ei tarvitse kävellä leikkurin perässä, meille muutti sähkölammas-Late, eli Boschin robottiruohonleikkuri Indego 400 Connect.

Indego 400 on tarkoitettu pienille, alle 400 neliön nurmikoille. Tähän pihaan se sopii loistavasti, koska nurmiale on voin noin 100 neliötä. Late on hiljainen ja ekologinen – meillä se ladataan vieläpä aurinkosähköllä.

Bosch Indego Connect 400 ja tarvikkeet.
Toimitukseen kuuluu robottileikkuri, telakka, runsaasti rajauskaapelia, piikit, joilla kaapeli ankkuroidaan maahan ja selkeä käyttöohje.

Indego 400:n leikkuukorkeutta voi säätää 30-50 mm välillä. Tämä on loistava ominaisuus, koska esim. helteellä on järkevää nostaa leikkauskorkeutta, ettei nurmikko pala. Ja nyt uudella siirtonurmikolla aloitettiin 50 mm säädöillä ja vähitellen se lasketaan 30 mm:iin.

Nurmialueen reunoja kiertää kaapeli, joka kertoo leikkurille missä leikkuualue loppuu. Pihan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, että leikkuri leikkaa kaapeliin asti ja kääntyy vasta sen jälkeen. Kaapelin takana tarvitaan noin 25 cm kääntymistilaa leikkausalueen ulkopuolella. Olenkin pyrkinyt tekemään viereiset pinnat, kuten laatoituksen ja kukkapenkit, nurmialueen kanssa samaan tasoon, jotta Laten on helppo kääntyillä.

Rajauskaapeli asennetaan nurmikon pintaan, noin 5 cm leikkausalueen reunasta.
Rajauskaapeli asennetaan nurmikon pintaan, noin 5 cm leikkausalueen reunasta.

Robottileikkuri saa leikata nurmikon vaikka joka päivä. Se takaa, että nurmikko säilyy jatkuvasti siistinä. Kerralla leikataan vain muutama milli nurmiheinän latvaa ja se rasittaa nurmea huomattavasti vähemmän kuin harvoin tapahtuva leikkaus, jossa leikataan esim. puolet heinän pituudesta. Lyhyt nurmisilppu painuu helposti nurmikon tyvelle ja nurmisilpun sisältämät ravinteet jäävät nurmikon lannoitteeksi.

Kun leikkurin akku on lopussa, se palaa automaattisesti takaisin telakkaan lataukseen. Latautumisen jälkeen se jatkaa leikkausta siitä mihin on jäänyt. Sisäänrakennetun varashälytinjärjestelmän ansiosta Late saa touhuta pihalla ilman vahtimista. Ja jos se sattuu poistumaan alueelta, kännykkään tulee heti viesti ja leikkuri lukittuu. Logicut-navigointijärjestelmän ansiosta leikkuria voi ohjata etänä ja leikkurin voi esimerkiksi ajastaa leikkaamaan nurmikon haluttuina ajankohtina – vaikka loman aikana. En tiedä voiko ruohon leikkaus enää vaivattomampaa olla.

Alla olevalta videolta näkyy, kuinka järjestelmällisesti leikkuri leikkaa nurmea eikä sit tuntunut haittaavan edes nurmikolle unohtunut kasteluletku.

Lue siirtonurmikon asennuksesta.

PS. Leikkurilla on pakko olla nimi, koska se tuntuu lähes inhimilliseltä, niin viisas se on.

 

 

Siirtonurmikko uuteen pihaan

Siirtonurmikko uuteen pihaan

En edes harkinnut pihaani kylvönurmikkoa, koska halusin nurmesta kerralla käyttöä kestävän ja näyttävän. Eikä hintakaan ole este siirtonurmikon käytölle näin pienessä pihassa.

Siirtonurmikon pohjat

Siirtonurmikon pohjat tehdään samalla tavalla kuin kylvettävänkin nurmikon. Pohjat muotoillaan viettämään rakennuksista poispäin. Pohjamaan päälle tiivistetään noin 20 cm kerros uutta, lannoitettua ja kalkittua multaa. Ensin multa harataan tasaiseksi, tiivistetään jyräämällä, harataan vielä kaikki painanteet pois ja jyrätään uudelleen. Tämä vaatii kärsivällisyyttä.

Pohjan tasaus haravoimalla ja jyräämällä ennen asennusta.
Pohjan tasaus haravoimalla ja jyräämällä ennen asennusta.

Nurmikon asennus heti rullien saavuttua

Sain tilattua Siirtonurmikko Viitaselta  nurmikkolavat juuri toivomalleni päivälle ja haluttuun ajankohtaan. Siirtonurmikko nimittäin ei siedä pitkää säilytystä ja se tulee asentaa välittömästi toimituksen saavuttua.

Postin auto toi siirtonurmikkolavat sovittuna ajankohtana pihaan.
Postin auto toi siirtonurmikkolavat sovittuna ajankohtana pihaan.

Sää suosi asennusta, koska lähes koko illan satoi. Aurinkoisella säällä lavat pitää pitää varjossa ja on varauduttava aloittamaan sadetus heti asennuksen jälkeen. Tällä kertaa taivaalliset hanat aukesivat istutuksen kunniaksi.

Nurmikkorullien saumat limitetään, siksi vierekkaisten vuotien rullaaus aloitetaan eri kohdista.
Nurmikkorullien saumat limitetään, siksi vierekkaisten vuotien rullaus aloitetaan eri kohdista.

 

Harasin jyrätyn pinnan kevyesti rikki ennen asennusta, jotta hentojen juurien olisi helpompi työntyä uuteen multaan.
Harasin jyrätyn pinnan kevyesti rikki ennen asennusta, jotta hentojen juurien olisi helpompi työntyä uuteen multaan.

 

Nurmikkorulla painaa noin 20 kg. Loppuillasta se alkaa jo tuntua.
Nurmikkorulla painaa noin 20 kg. Loppuillasta se alkaa jo tuntua.

 

Valmista pintaa heti asennuksen jälkeen.
Valmista pintaa heti asennuksen jälkeen.

 

Siirtonurmikkomattoa voi muotoilla puukolla.
Siirtonurmikkomattoa voi muotoilla puukolla.

 

Asennuksen jälkeen jyräsin nurmikon vielä kerran, jotta nurmimatto otti tiukkaan kiinni multapohjaan.
Asennuksen jälkeen jyräsin nurmikon vielä kerran, jotta nurmimatto otti tiukkaan kiinni multapohjaan.

 

Haravoin siirtonurmikon reunoille multaa estämään reunojen kuivettumista.
Haravoin siirtonurmikon reunoille multaa estämään reunojen kuivettumista.

 

Istutuksen jälkeen nurmikkoa on varauduttava kastelemaan juurtumiseen asti. Paras ajankohta kastelulle on ilta.
Istutuksen jälkeen nurmikkoa on varauduttava kastelemaan juurtumiseen asti. Paras ajankohta kastelulle on ilta.

Vaikka istutusta ennen satoi monena päivänä ja multa oli kauttaaltaan kosteaa, kastelin nurmikkoa vielä reilusti istutuksen jälkeisinä päivinä. Neljä päivää istutuksesta juuret olivat jo työntyneet  pohjamaahan. Alkavalle viikolle on luvattu jälleen sateista, joten kastelua tuskin tarvitaan.

Nurmi on lähtenyt kasvuun ja lähipäivinä se leikataan ensimmäisen kerran. Ensimmäisillä leikkuukerroilla ruoho jätetään normaalia pidemmäksi (noin 5 cm), jotta juuristo ehtii vahvistua. Kun nurmikko on voimistunut, aletaan leikkauskorkeutta  laskea. Kerralla leikataan noin kolmasosa nurmikon kokonaispituudesta. Eli mitä lyhyempänä nurmikon haluaa jatkossa pitää, sitä useammin sitä pitää leikata. Tässä siirtonurmikossa käytetty lajike, juurtonurmikka, viihtyy 30-40 mm korkuisena. Pian nurmikon leikkuuhommissa siirrytäänkin robottiaikaan 🙂