Takkaan ensimmäiset tulet

Takkaan ensimmäiset tulet

Onpa jännää, tänään sain laittaa takkaan ensimmäiset herättelytulet.

Koska takkaa käytetään pääasiallisena lämmönlähteenä, halusin panostaa takan laatuun. Vaikka laattapintainen takka on arvokkaampi, se on myös helpompi pitää puhtaana ja toivottavasti säilyy kovassa käytössä parempana.

Riittävän suuri tulipesä takaa helpon lämmityksen. Tulikiven Jalanti –takan tulipesä on niin suuri, että sinne sopii jopa normaaleja klapeja isommat puut. Tulipesässä on vakiona paikat ritilälle, jolla voi hauduttaa ruokaa. Takassa on myös leivinuuni, johon mahtuu isommankin porukan joululaatikot kypsymään. Ensi talvena takassa kypsyvät niin uunipuuro, hernekeitto kuin karjalanpaistikin.

Jäspi Ekowatti on hybridivaraaja, johon vesitakan lämmittämä vesi ohjataan.
Jäspi Ekowatti on hybridivaraaja, johon vesitakan lämmittämä vesi ohjataan.

Tässä takassa on myös Tulikivi Green W10 –lämmitysjärjestelmä. Vesi lämpiää takan vaipassa, josta se ohjataan hybridivaraajaan. Ecowatti-hybridivaraaja  on suunniteltu hyödyntämään ulkopuolista energialähdettä, kuten takkaa, ja se ottaa automaattisesti avuksi sähkövastukset, jos lämmitysteho ei muuten riitä.

Takalta on jo viety kupariputket kodinhoitohuoneeseen, jossa Ekowatti on. Kunhan vielä putkari ehtii liittää putket varaajaan, voi takkaa alkaa käyttää lämmitykseen.

Kun talo on tehty pitkästä tavarasta paikanpäällä, polttopuuta taitaa riittää ensimmäiseksi vuodeksi omasta takaa.

[su_carousel source=”media: 1520,1521,1522″ limit=”20″ link=”none” target=”self” width=”620″ height=”120″ responsive=”yes” items=”2″ scroll=”1″ title=”yes” centered=”yes” arrows=”yes” pages=”yes” mousewheel=”yes” autoplay=”9000″ speed=”600″]

Takka

[su_list icon=”icon: cog”]

  • Tulikivi Jalanti
  • valkoinen vaakalaattapinta
  • takan paino n. 1 600 kg
  • tulipesän koko 410×540 mm
  • leivinuuni
  • Tulikivi Green W10 –lämmitysjärjestelmä

[/su_list]

Takan muuraus alkoi tästä. Takan rungon sisällä näkyy korvausilmaventtiili.
Takan muuraus alkoi tästä. Takan rungon sisällä näkyy korvausilmakanava.

 

Aikaisempia takkaan liittyviä kirjoituksiani:

Takan hormin asennus

Korvausilma takalle

Vesitakka – varaava vai takkasydän

 

 

 

Savivalu välipohjaan

Savivalu välipohjaan

Nykyisessä rakennustavassa ole yhtä ja oikeaa tapaa toteuttaa välipohjan lattialämmitystä. Jotenkinhan lattialämmitysputket pitää peittää ja mielellään materiaalilla, joka johtaa hyvin lämpöä. Kuulin Dynaamiset rakenteet ry:n Juho Laaksoselta, että savi olisi ekologinen ja ominaisuuksiltaan loistava materiaali tähän tarkoitukseen. Koska Juho on vakuuttanut minut asiantuntemuksellaan jo aiemmin, en epäröinyt hetkeäkään tätä vaihtoehtoa.

Lattiavalun aikana minulle selvisi, että tässä ollaan tekemässä luultavasti Suomen ensimmäistä välipohjavalua savesta – huikeaa!

  1. Välipohja toteutettiin filmivanerilla, johon lattialämmitysputket kiinnitettiin.
  2. Ensimmäisessä vaiheessa lattiaan liipattiin sen verran reilu kerros savea, että 12 mm lämmitysputket kiinnikkeineen jäivät saven alle.
  3. Savi kutistuu kuivuessaan ja lattialämmitysputkien kohdalle muodostui kauttaaltaan halkeamia (normaali ilmiö).
  4. Saven kuivuminen oli hieman odotettua hitaampaa ja seuraava kerros savea päästiin tasoittamaan pintaan viikon kuluttua.
  5. Harkeamat kostutettiin, jotta savi pehmeni uudelleen.
  6. Uusi savikerros hierottiin tiiviisti pintaan ja se painui myös halkeamiin.

Videolta näet työvaiheet:

Savimateriaalin valinnasta pääset lukemaan tästä.

Erityiskiitos kuuluu Juho-taikuri-saviselle  🙂

 

Lisää selluvillaa seiniin

Lisää selluvillaa seiniin

Ensimmäinen selluvillakerros puhallettiin seiniin jo lähes kaksi kuukautta sitten.  Sen jälkeen on tapahtunut valtavasti ja nyt oli aika eristää viimeiset 50 mm tuulensuojapaperin sisäpuolelle. Samalla puhallettiin väliseinät. Jotta puhallus onnistuisi, kaikki väliseinät levytettiin ennen puhallusta vain toiselta puolelta.

Puhalluksen aikana sisätilat täytti pöly ja kosteus. Heti puhalluksen jälkeen tilanne näytti jopa epätoivoiselta. Kaavinnan jälkeen ylimääräinen selluvilla imuroitiin lattialta uusiokäyttöön. Siivottavaa jäi silti varsin runsaasti itsellekin. Kostea villapöly nimittäin tarrautuu todella tehokkaasti kaikille pinnoille, joille se osuu.

Villa oli niin kosteaa, että päätimme antaa sen kuivua useamman päivän ennen seinien umpeenlevytystä. Kuivumista tehostamaan lainattiin pari tilakuivainta.

Nyt viiden päivän jälkeen eristekerros on kuivaa ja se pysyy tiiviisti seinällä. Puhallettavan selluvillan etuna on, että se täyttää tehokkaasti pienetkin kolot eikä mitään saumoja synny.

[su_slider source=”media: 1504,1503,1502″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Hurahdus saveen

Hurahdus saveen

Savi on ollut materiaali- ja raaka-ainelähde rakentamisen alusta asti. Keraamiset laatat ja tiilet ovat kaikille tuttuja rakennusmateriaaleja, mutta harva tietää miten laaja kirjo saven käyttömahdollisuuksia rakentamisessa onkaan.

Itse tutustuin saveen ensimmäisen kerran viime kesän asuntomessuilla. Upeat saviseinät säväyttivät ja hyvin pian päätin, että tulevan taloni seiniin pitää saada hengittävä, ekologinen ja näyttävä savilaasti. Lue messumietteet tästä.

SavisäkkejäHyvänä valmentajana saven käytössä on toiminut Dynaamiset rakenteet ry:n Juho Laaksonen. Hän valoi uskoa, että seinien työstäminen ei ole mahdottoman vaikeaa ja että itsekin sen voi tehdä.

Juhon kanssa keskustellessa innostuin myös mahdollisuudesta valaa yläkerran lattialämmitysputket saveen. Olin jo ehtinyt selvitellä kipsivalua, mutta sen käyttö kaatui korkeaan hintaan. Ja hyvä niin, koska savi on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto. Luonnonmateriaaleilla on pienet päästöt ja niiden käsittely on helppoa elinkaaren lopussa.

Nyt rakennustyömaalla saapui ensimmäinen erä savea The Natural Building Company Oy:n kautta. The Natural Building Company maahantuo, myy ja asentaa Virolaisen Saviukumaja OÜ:n aurinkovoimalla tuotettuja savituotteita. Tästä ensimmäisestä erästä toteutetaan yläkerran lattiavalu.

 

Eristäminen selluvillalla

Eristäminen selluvillalla

Koko taloprojektini kantava teema on ollut hengittävät eli dynaamiset rakenteet. Nyt eristämisvaiheessa erot vallitsevaan rakennustapaan alkavat konkretisoitua.

Tämä talon eristeeksi tulee seiniin kaikkiaan 250 mm ja yläpohjaan 600 mm Termexin selluvillaa. Selluvilla on keräyspaperista valmistettu lämmöneriste, jolla on kevyt hiilijalanjälki. Termexin eriste on lisäksi valmistettu EKOenergiasertifioidulla tuulivoimalla. Lue lisää selluvillan ekologisuudesta. 

Nyt selluvillaa puhallettiin 200 mm seiniin, tuulensuojalevyn sisäpuolelle. Eristeen annettiin kuivua viisi päivää ja sen jälkeen seinät sai paperoida ilmansulkupaperilla. Vallitsevassa rakennustavassa tähän kohtaan olisi tullut höyrynsukumuovi, joka estää kosteuden siirtymisen huonetilasta eristeisiin. Nämä dynaamiset rakenteet toimivat eri tavalla. Vesihöyryä voi sitoutua rakenteisiin ja vapautua niistä uudelleen ympäristöön. Vesihöyryn lisäksi myös muut kaasut, kuten hiilidioksidi, pääsevät diffuusion avulla rakenteiden läpi. Seinästä tehdään silti ilmatiivis.

Melko usein olen törmännyt epäilyihin, että hengittävät rakenteet tarkoittavat sitä, että nurkista vetää ja lämpö vuotaa hataran rakenteen läpi harakoille. Tässä on Dynaamiset Rakenteet ry:n erittäin havainnollinen video mitä hengittävä rakenne tarkoittaa:

Hengittävän rakenteen tärkein ominaisuus on vesihöyryn ja muiden kaasujen pääsy diffuusiolla huoneilmasta rakenteeseen ja takaisin huoneilmaan.

Hengittävissä rakenteissa ilmansulkuna voidaan käyttää ohutta polypropeenikangasta, kangasvahvisteista ilmansulkupaperia tai täysin muovitonta ilmansulkua. Minä halusin täysin perinteisen vaihtoehdon ja niinpä ilmansuluksi valittiin Ypap Paavo Perinneilmansulkupahvi. Se nidottiin runkotolppien sisäpintaan. Vierekkäiset vuodat limitettiin 15-20 cm päällekäin ja saumat teipattiin ilmantiiveyden varmistamiseksi.

Termexin paikallinen asentaja, Juha Kupari, puhaltaa selluvillaa.
Termexin paikallinen asentaja, Eristepalvelu Kupari, puhaltaa selluvillaa.
Puhallettu selluvillaseinä, josta on kaavittu ylimääräinen eriste pois.
Puhallettu selluvillaseinä, josta on kaavittu ylimääräinen eriste pois.

 

Seinät paperoitiin täysin muovittomalla, ilmatiiviillä Ypapin valmistamalla Paavo perinne ilmansulkupaperilla.
Seinät paperoitiin täysin muovittomalla, ilmatiiviillä Ypapin valmistamalla Paavo Perinne Ilmansulkupahvilla. Vuodat limitettiin 15-20 cm päällekäin ja saumat teipattiin ilmatiiveyden varmistamiseksi.

 

Kun seinät koolataan, ilmansulkupaperin sisäpuolelle puhalletaan vielä 50 mm selluvillaa.

[su_list icon=”icon: comment-o”]

  • Dynaamisen rakenteen läpi ei kulje ilma, vaan ilman kosteus.
  • Rakenteiden hengittävyys on kosteuden turvallista liikettä rakenteissa.
  • Puukuitu pystyy sitomaan kosteuden, siirtämään sitä ja luovuttamaan kosteuden pois.
  • Puupohjaiset aineet pyrkivät aina tasoittumaan ilmankosteutta vastaavaan tasapainotilaan.

[/su_list]

Jos kiinnostuit puukuiturakenteen ominaisuuksista, tästä pääset lukemaan aiheesta syvällisemmin: Hengittävä puukuiturakenne, Fysikaalinen toimintaperiaate ja vaikutukset sisäilmaan 

 

Tuulensuojalevyt seiniin ja aurinkopaneelit katolle

Tuulensuojalevyt seiniin ja aurinkopaneelit katolle

Kun pään päällä on vettä pitävä katto, voi siirtyä seinien rakentamiseen. Tuulensuojalevyt sulkevat rakennuksen ja talo alkaa jo näyttää talolta.

Valmiissa rakennuksessa tuulensuojauksen tulee päästää kosteus pois rakenteista, joten sen höyryvastuksen pitää olla mahdollisimman pieni. Puukuitulevy on tässä tarkoituksessa hyvä.

Valitettavasti autokatoksen puoleinen seinä jouduttiin paloturvallisuuden vuoksi tekemään kaksinkertaisella kipsilevyllä. Muuten tuulensuojaus hoidettiin 25 mm puukuitulevyllä.

[su_slider source=”media: 1379,1380,1381,1382″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Aurinkosähköjärjestelmän asennus

wp_20161217_12_25_18_pro

Katon rakennusvaiheessa talon jyrkälle lappeelle oli pakko koota telineet. Nyt kun telineet olivat vielä paikoillaan, päätettiin nopealla aikataululla asentaa myös aurinkopaneelit. Onneksi järjestelmä oli jo valmiiksi valittu ja Biolan Ekoasuminen toimitti sen nopeasti. Aurinkosähköjärjestelmän valinnasta voi lukea täältä. Vielä paneeleita ei kytketty verkkoon, mutta kun muutkin sähkötyöt alkavat, voidaan rakennustöitä jatkaa aurinkosähkön voimalla ‒ kylläpä tuntuu hienolta 🙂

Paneelit katolla ja telineet purettu.
Paneelit katolla ja telineet purettu. Kun sähkötyöt alkavat, saadaan paneelit valjastettua tuottavaan toimintaan.
Liukuovilla lisää käyttöneliöitä

Liukuovilla lisää käyttöneliöitä

Kun normi-ihminen selaa aamupalapöydässä päivän uutisia, minä silmäilen talon pohjapiirrosta. Siinä on käytännön toimivuuden kannalta mielestäni kaksi ongelmakohtaa: Kodinhoitohuoneen ovi aukeaa ulko-oven eteen ja pesuhuoneen ovi aukeaa sille seinälle, johon olen havitellut penkkiä.

Pohjapiirroksessa punaisilla ympyröillä merkityt ongelmakohdat ovat ratkaistavissa liukuovilla.
Pohjapiirroksessa punaisilla ympyröillä merkityt ongelmakohdat ovat ratkaistavissa liukuovilla.

Molempiin ongelmakohtiin ratkaisu on seinän sisään liukuva väliovi. Liukuovi on alkanut tuntua verrattomalta keksinnöltä tilankäytön tehostamisessa. Jos liukuovi tuo mieleen 80-luvun haitariovet, niin tänä päivänä liukuovi on todellisuudessa paljon enemmän.

Liune-liukuovi  liukuu tarvittaessa kokonaan seinärakenteen sisään. Materiaalivaihtoehtoina on puuta, lasia ja kalustelevyä, on sileää pintaa ja peiliovea. Liukuovia on saatavana myös kosteisiin tiloihin.

Yksi liukuovi vapauttaa jopa 1–3 m² asuinneliöitä kääntyvään oveen verrattuna. Ovi ei ole koskaan tiellä, sillä se saadaan lukittua paikoilleen ovirakenteen sisään. Auki ollessaan ovilevy ei jää näkyviin eikä estä sisustamista oviaukon vierestä.

Liukuovi sopii mainiosti kompaktien talojen pohjaratkaisuihin, joissa pyritään minimoimaan kaikki hukkaneliöt. Tähän kompaktiin pientaloon tullaan asentamaan välioviksi Liunen liukuovia.

Katto pään päälle

Katto pään päälle

Maanantaina saapuivat kattotuolit. Keskiviikkona oli jo talon pitkä lape aluslaudoitettu ja torstaina Bitumipojat laittoivat  aluskermin paikoilleen. Katto jää talvehtimaan aluskermillä ja keväällä pintaan tulee Katepalin  hitsattava musta bitumikermi.

Bitumikatto on melko harvinainen näky tämän päivän omakotirakentamisessa. Se on kuitenkin kestävä, hiljainen, helppohoitoinen ja kierrätettävä materiaali. Elinkaarensa päässä bitumi voidaan hyödyntää esimerkiksi asfaltin valmistuksessa.  Kestävässä rakentamisessa rakennusmateriaalien pitää olla helposti kierrätettävissä.

Tässä kohteessa pitkän lappeen kaltevuus on vain 15 astetta. Näin loivalle katolle hitsattava bitumi on ehdottoman järkevä valinta.

[su_slider source=”media: 1370,1371,1368,1365,1367,1366,1364,1363,1362,1369″ width=”760″ height=”440″ centered=”no” arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”6000″ speed=”1500″]

Ulkohuussiin viherkatto

Hulevesien vuoksi olisi järkevää suosia viherkattoja. Valitettavasti meillä Suomessa ei ole niistä vielä hirmuisesti kokemusta ja talvehtiminenkaan ei ole ollut itsestäänselvää. Siksi viherkattoa on tarkoitus kokeilla vain ulkohuussin katolla.

 

Aurinkosähkö omakotitaloon

Aurinkosähkö omakotitaloon

Jo rakentamisesta haaveillessani tein päätöksen, että haluan tulevaan talooni aurinkoenergiaa. Aurinkoenergia on 100-prosenttisesti uusiutuva luonnonvara ja järjestelmien kehitys sekä hintojen lasku ovat tehneet investoinnista entistä houkuttelevamman.

Itse tuotettu sähkö korvaa ostoenergiaa, jonka kokonaishinta muodostuu paitsi sähköstä myös siirrosta ja veroista. Tällä hetkellä sähkön tuotto yli oman tarpeen ei ole järkevää, koska valtakunnan verkkoon syötettäessä sähköstä maksetaan spottihinta ja se on noin viidesosa verrattuna hintaan, jonka itse joutuu ostosähköstä maksamaan. Niinpä tavoitteena oli suunnitella järjestelmä, jonka tuotto yltää talon minimikulutukseen. Näin suunniteltu järjestelmä on omistajalleen se kannattavin nykyisellä sähkön hinnalla.

Järjestelmän suunnittelun annoin ammattilaiselle. Biolan Ekoasumisen  asiantuntija, tekniikan tohtori Suvi Karirinne valitsi minulle aurinkosähköjärjestelmän ja mitoitti sen.

Käytettävissä oleva lapeala rajoitti aurinkosähköjärjestelmän kokoa. Siksi järjestelmään valittiin yksikiteisiä piipaneeleita, joilla on korkeampi hyötysuhde kuin monikidepaneeleilla.

Täysmustien paneeleiden etuna on myös esteettisyys. Tummalta katolta paneelit eivät erotu häiritsevästi. Katon lappeen kaltevuutta noudattava asennustapa vielä varmistaa sen, että ne eivät liiaksi erotu talon julkisivusta. Esteettisyys on tärkeää, koska aurinkosähköinvestointi tehdään 30 vuodeksi ja niiden pitää miellyttää silmää koko tuon ajan.

Aurinkoenergian asentaminen on ajankohtaista, kun lappeella on lopullinen vesikate.

Tietoa järjestelmästä

Biolan Ekoasuminen, SolarThor aurinkopaneeli[su_list icon=”icon: sun-o”]

  • 8 kpl yksikiteisiä pii-paneeleita 295 W, yht. 2.360 W
  • Valituissa paneeleissa on PERC-kennot, jotka toimivat hyvin alhaisen säteilyintensiteetin olosuhteissa (alhaisen säteilyn intensiteetti on Suomessa vallitseva olosuhde).
  • Paneeleissa on ohitusdiodit, jotka parantavat niiden toimintaa esim. varjostusten osuessa paneeliin.
  • Paneelien staattinen ja dynaaminen kuormakesto on hyvä.
  • Paneeleiden kehysten rakenne on sellainen, että paneelien pintaan satava vesi tai tiivistyvä kosteus jää paneelin pinnalle eikä pääse tunkeutumaan kennolaminaattiin.
  • Paneelit ovat läpäisseet ”stressitestin”, jonka ansiosta ne ovat PID-suojattuja.
  • 3- vaiheinen invertteri, jolla korkea hyötysuhde ja jonka voi asentaa ulkotiloihin.

[/su_list]

Lue juttu ’Aurinkoenergia kiinnostaa suomalaisia’.

Hyvä vai paha energiatodistus

Hyvä vai paha energiatodistus

Vuoden  2008 jälkeen energiatodistus on ollut pakko teettää omakotitaloon jo rakentamisvaiheessa. Miksi? Haluan uskoa, että päättäjillä on ollut hyvä tahto ja aikomus vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tehdä rakennuksista ekologisempia.

Energiatodistuksen pitäisi kertoa kuinka energiatehokas talo laskennallisesti on. Tähän laskennalliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat esimerkiksi talon lämmitysmuoto, eristysten paksuus, ilmanvaihto ja ikkunoiden koko. Valitettavasti energiatodistus ei kerro paljonko talo todellisuudessa kuluttaa energiaa.

Energiatodistus murskasi myös minun haaveeni täysin painovoimaisesti toteutetusta ilmanvaihdosta. Ikkunatuuletusta energiatodistus ei noteeraa ja oletusilman lämmön talteenoton vertailuluvut ovat sellaiset, että vain lämmön talteenotolla päästään tavoitteisiin. Epäilen, että ilmanvaihtokonebisnes on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa E-luvun laskentakertoimiin.

Tosiasiassa koneellinen ilmanvaihto kuluttaa keskimäärin aivan yhtä paljon energiaa kuin painovoimainen ilmanvaihto. Mutta E-luku ei huomioi ilmanvaihtokoneiden kuluttamaa energiaa.

Energiatodistukseen liittyy myös muita epäkohtia. Vallitseva rakennuskulttuuri keskittyy pelkästään käytönaikaiseen energiatehokkuuteen. Mikään mittari ei huomioi rakennuksen ympäristötehokkuutta. Eli kuinka paljon tietyn U-arvon tai E-luvun saavuttamiseksi on tuotettu hiilidioksidipäästöjä ja kulutettu uusiutumattomia luonnonvaroja.  Saati että kukaan loisi ajatusta rakennuksen purkuvaiheeseen: miten rakennus on kierrätettävissä tai palautettavissa luonnon kiertokulkuun elinkaarensa lopulla.

Uskon, että jos palaisimme askeleen tai kaksi taaksepäin, olisi suomalainen rakennuskanta tulevaisuudessa terveempää ja luonnonvarojen kulutus merkittävästi pienempää.

Nykyrakentamisen epäkohtia on tuotu esiin kansalaisaloitteessa. Aloitteen sisältöön on kattavasti tiivistetty kaikki ongelmakohdat. Kävin kannattamassa aloitetta.

Kansalaisaloite: Terve ja kestävä rakentaminen jälleen mahdolliseksi